JÄÄKÄRIT
VAPAUSSOTA - KANSALAISSOTA - PUNAKAPINA
JÄÄKÄRIT - Jääkäreitä oli 1895 vapaaehtoista.
- Ostrobotnialla 1914 pidettiin ylioppilaiden kokous, jossa syntyi jääkäriliike;
10 viimeistä jääkäriä lopetti Jääkäriliiton samassa paikassa 1988 - Etappitiet olivat vapaaehtoisten salaisia reittejä, joita pitkin värvätyt kulkivat Ruotsin
kautta Saksaan; Kaksi kynttilää talon ikkunalla oli etappitien merkki, minkä
muistoksi itsenäisyyspäivänä yhä poltetaan kahta kynttilää. - Lockstedtin leiri Holsteinissa 1915-1918 oli suomalaisten koulutuspaikka Saksassa.
- Libau oli jääkärien viimeinen sijoituspaikka ennen paluuta Suomeen
- Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 muodostettiin 1916.
- Kaksi naista, Ruth Munck (Schwester Ruth) ja Saara Rampanen (Schwester
Saara), kuului jääkäriluetteloon. - Spalernajan vankilaan Pietariin vietiin aktivistit, jotka Venäjä sai kiinni; nämä
ns. kalterijääkärit vapautettiin helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917. - Jääkärit saapuivat Vaasaan helmikuussa 1918, liittyivät hallituksen riveihin ja
osallistuivat vapaussotaan. - Arcturus-laiva toi jääkärien pääjoukon Vaskiluodon satamaan Vaasaan 25.2.1918
- Kenraalikuntaan ylennettiin myöhemmin 49 jääkäriä.
- Mannerheim-risti myönnettiin 20 jääkärille.
- Viimeisenä jääkärinä puolustusvoimissa palveli jalkaväenkenraali Kaarlo
Heiskanen, puolustusvoimien komentaja 1953-59. - Viimeinen jääkäri jääkärikenraali Väinö Valve kuoli vuonna 1995.
- Jääkärimarssi; säv. Sibelius, san. jääkäri Heikki Nurmio; ensiesitys 1917 Libaussa;
"Syvä iskumme on, viha voittamaton, meil armoa ei kotimaata..." ;
nykyisin Jääkäriprikaatin kunniamarssi. - Muistoja Pohjolasta (Jääkäripataljoonan marssi); säv. Sam Sihvo. "Rakkaana säilyy
rinnassain, muisto kauniin kotimaan..." - Jääkärin morsian -laulunäytelmä, säv. ja san. Sam Sihvo 1921; näytelmä
oli pitkään esityskiellossa jatkosodan jälkeen. VAPAUSSOTA - KANSALAISSOTA - PUNAKAPINA - Suomi itsenäistyi 6.12.1917
- Venäjä tunnusti itsenäisyyden, mutta ei vetänyt joukkojaan Suomesta (n. 40 000 miestä)
- Kansalaissota alkoi 27.1.1918 sosialistien eli punaisten vallankaappauksella Helsingissä
- Senaatti (hallitus) siirtyi Svinhufvudin johdolla Vaasaan
- Kansanvaltuuskunta johti kapinaa. Sen puheenjohtaja (pääministeri) oli Kullervo
Manner, muita jäseniä olivat mm. Yrjö Sirola, Otto-Wille Kuusinen, Oskari Tokoi - Venäläiset sotilaat antoivat merkittävää sotilaallista tukea punaisille, mm. aseita
- Mannerheim nimitettiin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi
- Suojeluskunnista muodostettiin hallituksen armeija
- Jääkärit (Jääkäripataljoona 27.) saapuivat Vaasaan Saksasta helmikuun lopussa
ja liittyivät hallituksen joukkoihin - Punakaartin ylipäällikköinä toimivat mm. Ali Aaltonen, Eino Haapalainen, Eino Rahja
ja Kullervo Manner - Tampereen valtaus oli sodan suurin taistelu: 2000 punaista kaatui, 11 000 vangittiin,
600 valkoista kaatui. Kiivaita taisteluja Länkipohjassa, Orivedellä, Antreassa ja Raudulla - Saksalainen osasto saapui Hankoon huhtikuun alussa, komentajana Rüdiger von der Goltz
- Sota päättyi 16.5.1918 valkoisen armeijan paraatiin Mannerheimin johdolla Helsingissä
- Sodassa kuoli yli 36 000 ihmistä. Punaisia kaatui taisteluissa 5200, valkoisia 3400,
yhteensä 8600 kaatunutta. - Punaisia teloitettiin 7300, valkoisia 1500.
- Vankileireille joutui 75 000 punaista, joista yli 13 000 kuoli nälkään ja tauteihin,
varsinkin espanjantautiin - Valtiorikosoikeus antoi 68 000 tuomiota, joista 70% oli 2-3-vuoden kuritushuonetuomiota
- Valtionhoitajaksi nimitettiin 18.5.1918 Svinhufvud; Paasikivestä tuli pääministeri
- Tarton rauhansopimus Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä tehtiin 1920
- Kansalaissotaa kutsutaan myös vapaussodaksi, sisällissodaksi, punakapinaksi
ja veljessodaksi - Kirjallisuudessa kansalaissodan tunnetuimpia kuvauksia ovat Sillanpään
Hurskas kurjuus ja Linnan Täällä Pohjantähden alla
|
|
Viimeksi päivitetty ( 05.08.2010 )
|
