Etusivu arrow Historia arrow Suomen sodat ja rauhat
Suomen sodat ja rauhat
  • 1323  Pähkinäsaaren rauha: osapuolet Ruotsi – Novgorod; ensimmäinen 
                  rauhansopimus maiden välillä; rauha solmittiin Pähkinälinnan linnoituksessa
                  Neva-joen yläjuoksun päässä
  • 1595  Täyssinän rauha: Ruotsi – Venäjä; Täyssinä (eli Tiensuu) sijaitsi Länsi-Inkerissä
                  Viron rajan tuntumassa; raja vedettiin karjalaisten ja savolaisten väliin;
                  pohjoisessa raja ulottui Jäämereen asti
  • 1617  Stolbovan rauha: Ruotsi – Venäjä; Stolbovan kylä sijaitsi Inkerissä lähellä Laatokan 
                  kaakkoisrantaa Sääsjoen ajajuoksulla; Ruotsi sai Inkerinmaan ja Laatokan Karjalan
  • 1721  Uudenkaupungin rauha: Ruotsi – Venäjä; lopetti Isonvihan, ns. Pietari Suuren 
                  raja; Venäjä sai takaisin mm. Inkerinmaan ja Karjalan
  • 1743  Turun rauha:  Ruotsi – Venäjä; lopetti Pikkuvihan, raja Kymijoelle ja Saimaalle
  • 1809  Haminan rauha: Ruotsi – Venäjä; lopetti Suomen sodan; autonomian alku
  • 1920  Tarton rauha: Venäjä – Suomi; Karjalan itäraja vahvistettiin

  • 1939-40  Talvisota
    • Mainilan laukaukset 26.11. olivat Neuvostoliiton lavastus.
    • Sotamies Mikko Kallionpää Lieksasta ampui  Lieksan Inarin kylässä noin klo 6.30 sodan
      ensimmäisen laukauksen, jolla tappoi sodan ensimmäisen vihollisen.  Kallionpää ampui
      myös Lapin sodan ensimmäisen saksalaisen.
    • Talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.50 Karjalan kannaksella.
    • 7-vuotias Armi Hillevi Metsäpelto oli Helsingin pommitusten ensimmäinen siviiliuhri
      ensimmäisenä sotapäivänä 30.11.1939.
    • Cajanderin III hallitus erosi; Rytistä pääministeri 1.12.1939.
    • Terijoen hallitus aloitti 1.12.1939; Otto-Wille Kuusinen pääministerinä; Stalinin ja
      Neuvostoliitto vaikenivat hallituksen kuoliaaksi pari kuukautta myöhemmin.
    • Venäläisten joukkojen komentajaksi tuli Semjon Timošenko, tammikuu 1940.
    • Polttopullo eli Molotovin cocktail sisälsi yleensä petrolia, alkoholia ja tervaa; käytettiin
      panssareita vastaan; Rajamäen tehtailla valmistettiin lähes 500 000 polttopulloa;
      aseen kehitti tehtaan työntekijä Toivio Kirkkomäki; joidenkin lähteiden mukaan kehittäjä
      oli pioneerikapteeni Eero Kuittinen.
    • Mannerheim-linja oli pääpuolustuslinja Karjalan kannaksella 140 km tavisodan
      aikana; ulottui Suomenlahdelta Kyrönniemestä Kuolemanjärven, Summan,
      Muolaanjärven ja Punnusjärven kautta Laatokkaan; 68 kantalinnoitetta
    • Raatteentien taisteluissa kuoli 23 000 venäläistä, suomalaisten tappiot 900 kaatunutta.
      Suomalsiten komentajana oli eversti Hjalmar Siilasvuo.
    • Kollaanjoen taistelu käytiin Laatokan Karjalassa; 12. Divisioonan komentaja Antero
      Svensson. Tarkka-ampuja Simo Häyhä ampui yli 500 vihollista  "Marokon kauhun"
      kapteeni Antero Juutilaisen  joukoissa.
    • Asepalveluksessa oli 350 000 suomalaista miestä.
    • Suomen tappiot sodassa 27 000 kaatunutta, 40 000 haavoittunutta, 1000 jäi vangiksi
    • Venäläisten tappiot 130 000 - 200 000 kuollutta, 300 000 - 500 000 haavoittunutta,
      3000 vangittua
    • Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta
    • Moskovan rauhansopimus tuli voimaan 13.3.1940  klo 11.00; sota kesti 105 päivää;
      Karjalan menetetys, Hankoniemen vuokraus.

    1941-44 Jatkosota 
    • Sota alkoi kun Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä, Turkua ja Porvoota 25.6.1941
    • Operaatio Hopeakettu oli saksalaisten hyökkäys kohti Murmanskia sodan alkaessa
    • Asemasota kesti joulukuusta 1941 eli noin 2,5 vuotta
    • VT-linja oli Vammelsuu - Taipale -linja Kannaksella
    • VKT-linja oli Viipuri - Kuparsaari - Taipale -linja Kannaksella
    • Salpalinja oli 1200 km pitkä puolustuslinja Suomenlahdelta Jäämerelle; yhtenäisin
      se oli Luumäeltä etelärannikolle; linjan nimen ehdotti kenraaliluutnantti Oesch;
      1940-luvulla Suomen suurin työmaa; 728 teräsbetonikorsua, 3000 puista
      kenttälinnoitetta, taistelu- ja yhdyshautoja 350 km
    • Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944
    • Lähes 80 000 sotalasta lähetettin pois sodan jaloista, sotien aikana. Eniten Ruotsiin  
      72 000 lasta, myös Tanskaan ja Norjaan. 15 500 lasta jäi palaamatta.
    • Suuria taisteluita mm. Kuuterselässä, Tali-Ihantalassa ja Äyräpäässä
    • Ryti-Ribbentrop -sopimus 26.6.1944
    • Ryti erosi 1.8.1944, eduskunta valitsi Mannerheimin presidentiksi
    • Aselepo 4.9.1944;  Moskovan välirauha 19.9.1944
    • Rauhanehdot: Talvisodan aluemenetykset, lisäksi Petsamo; Porkkalan vuokraus
      50 vuodeksi; saksalaisten karkotus; sotakorvaukset 300 milj US$; Inkeriläisten
      palautus; Suojeluskuntien lopetus; sotarikollisten tuomitseminen
    • Suomen tappiot 59 000 kaatunutta, 158 000 haavoittunutta
    • Asepalveluksessa oli yli 600 000 suomalaista miestä.
    • Venäläisten tappiot ainakin 200 000 kuollutta, 400 000 haavoittunutta, 65 000 vangittua
    • 400 000 karjaista asutettiin

    1944-45 Lapin sota 
    • 15.9.1944 - 27.4.1945
    • Suomalaisten komentaja kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo
    • Operaatio Birke oli Saksan suunnitelma Suomen sodasta irtautumisen varalta
    • Saksalaiset tuhosivat 15 000 rakennusta, mm. Rovaniemen kokonaan

    1947  Pariisin rauhansopimus:  Suomi – Neuvostoliitto/liittoutuneet; asevoimien 
                  vahvuus enintään 41 900 miestä, enintään 60 lentokonetta, 
                  kiellettyjä olivat mm. sukellusveneet, ohjukset ja pommikoneet

    1947  Aluemyynti
               Suomi myi Jäniskosken - Niskakosken alueen (176 km²) Inarissa Neuvostoliitolle
                  osana raskaita sotakorvauksia.
    Viimeksi päivitetty ( 29.08.2011 )