MAAILMAN KIELET
SUOMEN KIELIOPPI
KREIKAN AAKKOSET
αβγδεζηθικλμνξοπρςστυ
MAAILMAN KIELET
Maailman nykyisten kielten määrä on 4000-6000.
Raja murteisiin on vaikea vetää.
Eniten puhutut kielet:
* mandariinikiina - 900 miljoonaa
* englanti - 400 miljoonaa
* espanja - 350 miljoonaa
* arabia - 200 miljoonaa
* hindi - 200 miljoonaa
* bengali - 190 miljoonaa
* portugalia - 180 miljoonaa
* venäjä - 170 miljoonaa
* japani - 130 miljoonaa
* saksa - 100 miljoonaa
Bantu -- Kongon ja sen eteläpuolisen Afrikan valtakieli, lingua franca
Cockney -- vanha itälontoolainen alaluokan kieli
Gestuno -- kuurojen kansainvälinen keinotekoinen viittomakieli
Kituba -- läntisen Keski-Afrikan valtakieli, lingua franca
Kreoli -- paikalliseen kieleen sekoittunut siirtomaavallan kieli;
esim. hollantilaisvaikutteinen afrikaans Etelä-Afrikan.
Latina -- Rooman valtakunnan lingua franca
Lingua franca -- usean kieliryhmän käyttämä vakiintunut valtakieli,
esim. liike-elämässä englanti, diplomatiassa aikaisemmin ranska
Pidgin -- erikielisten kaupankäyntiin kolonialismin aikana syntynyt tilapainen kieli;
esim. kiinan ja englannin tai kiinan ja portugalin kauppiaiden yhteinen kieli.
Swahili -- Itä-Afrikan valtakieli, lingua franca
Tupi -- Brasilian entinen valtakieli, lingua franca, ennen siirtomaa-aikaa
Zulu -- Etelä-Afrikan itäosien lingua franca
Kieliryhmät (pääasialliset esiintymisalueet, luettelo on viitteellinen):
1. Indoeurooppalaiset kielet: kelttiläiset: (kymri eli wales, gaeli eli skotti, manx ,
iiri), germaaniset (Keski-Eurooppa), romaaniset (Keski- ja Etelä-Eurooppa),
slaavilaiset (Itä-Eurooppa), balttilaiset, kreikka, albania, iranilaiset, intialaiset
(hindu, bihari, marathi, punjabi, gujarati, urdu, kašmiri, romani)
2. Suomalais-ugrilaiset kielet: itämerensuomalaiset (suomi, karjala, inkeri, lyydi,
vepsä, eesti, liivi, vatja, saame), volgansuomalaiset (tšeremissi eli mari, mordva),
permiläiset (votjakki eli urdmuti, syrjääni eli komi)
3. Seemiläiset kielet (Afrikka): seemiläiset (aramea, syyria, heprea, arabia,
amhara, tigre, harari), haamilaiset (berberi, tuaregi), tšadilaiset (hausa)
4. Altailaiset kielet: osmani eli turkki, azeri, turkmeni, tataari, kirgiisi, jakuutti eli
saha, mongoli, kalmukki, mantšu (Mongolia, Kiina, Etelä-Venäjä), japani, korea
5. Sino-tiibetiläiset kielet: kiina, siam, tiibet, burma, annam eli vietnam
6. Muut kieliryhmät: malaijilais-polynesialaiset, austroaasialaiset (khmer,
Kaakkois-Aasia), sudanilais-guinealaiset (Keski-Afrikka), bantu (suahili eli swahili,
Keski- ja Kaakkois-Afrikka), intiaanikielet (Pohjois- ja Etelä-Amerikka)
Keinotekoiset kielet:
* Esperanto (puolanjuut. L Zamenhof kehitti kielen 1887, kirjassa Unua Libro,
"Ensimmäinen kirja")
* Lingua franca nova (1965) perustuu Etelä-Euroopan latinalaisiin kieliin
* Novial (1928) perustuu germaanisiin, romaanisiin ja englannin kieleen
* Interlingua (1951) perustuu latinalaisiin kieliin
* Ido (1907) muokattu esperantosta
* Slovio (2001) perustuu slaavilaisiin kieliin
* Volapük (1880) kielioppi perustuu saksaan
* Borduuri ja Syldaavi, Tintti-sarjakuvien kuvitteellisia kieliä
* Klingonin kieli, Star Trek -sarjan muukalaisten kieli
* Quenya, Sinda(r) ja Vala(r) J.R.R.Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjan
haltioiden kieliä
Salakirjoitus:
* Atbash-koodi, vanhimpia salakirjoituksia, aakkosten ensimmäinen kirjain vaihdetaan
viimeiseksi, toinen toiseksi viimeiseksi jne ( A = Ö, B = Ä).
* Caesar-koodi, aakkosten kirjaimet siirretään kolme kirjainta eteenpäin (A = D, B = E)
* Enigma, saksalainen sähkömekaaninen salauslaite toisen maailmasodan ajalta;
Liittoutuneet onnistuivat murtamaan koodin (Operaatio Ultra).
* DES, Yhdysvaltain salausmenetelmä vuodelta 1976 ( 3DES uudempi versio)
* Blowfish, amerikkalainen salausalgoritmi 1990-luvulta.
* Https, www -liikenteen salaustekniikka.
SUOMEN KIELIOPPI
Suomen kielessä on 840 000 sanaa.
Yleisin vokaali on a (12% kirjaimista), yleisin konsonantti t (10%)
Harvinaisin vokaali on ö (0,4%), harvinaisin konsonantti d (0,4%)
Yleisimmät sanat ovat: olla, ja, se, ei, joka, hän, että, tämä, mutta, saada
Suomen kirjakielen isänä pidetään Mikael Agricolaa (1510-57)
Sanaluokat (6 kpl)
- Substantiivi nimisana
* propri erisnimi
* appellatiivi yleisnimi - Adjektiivi laatusana
- Numeraali lukusana
- Pronomini asemosana
- Verbi teonsana
- Partikkeli apusana
Neljä ensimmäistä ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. Nominien sijamuodot (kaasus) (15)
- Nominatiivi nimisana talo
- Genetiivi omanto talon
- Akkusatiivi kohdanto taloa, talon
- Partitiivi osanto taloa
- Essiivi olento talona
- Translatiivi tulento taloksi
- Inessiivi sisäolento talossa
- Elatiivi sisäeranto talosta
- Illatiivi sisätulento taloon
- Adessiivi ulko-olento talolla
- Ablatiivi ulkoeranto talolta
- Allatiivi ulkotulento talolle
- Abessiivi vajanto talotta
- Komitatiivi seuranto taloineen (monikko)
- Instruktiivi keinonto taloin (monikko)
Adjektiivien vertailuasteet (komparaatio) - Positiivi perusaste kaunis
- Komparatiivi voittoaste kauniimpi
- Superlatiivi yliaste kaunein
Pronominit - Persoonapronomini minä, sinä, hän...
- - refleksiivipronomini itse
- - resiprookkipronomini toisilleen
- Demonstratiivipronomini tämä, tuo, se...
- Interrogatiivipronomini kuka, mikä, kumpi
- Relatiivipronomini joka, mikä
- Indefiniitti- eli kvanttoripronimini joku, jokin, eräs, yksi
Verbien tapamuodot (modus eli modaalisuuden kategoria) - Indikatiivi tositapa tiedät, tiesit, olet tiennyt, olit tiennyt
- Potentiaali mahtotapa tietänet, lienet tiennyt
- Konditionaali ehtotapa tietäisit, olisit tiennyt
- Imperatiivi käskytapa tiedä, menköön, olkaa
Verbien infiniittimuodot (substantiivinen nominaalimuoto) - Ensimmäinen infinitiivi puhua, puhuakseni
- Toinen infinitiivi puhuen, puhuessa, puhuttaessa
- Kolmas infinitiivi puhumassa, puhumaan, puhuttaman
- Neljäs infinitiivi puhuminen
Verbien aikamuodot - Preesens kestämä tulen
- Imperfekti kertoma, entiskestämä tulin
- Perfekti päättymä olen tullut
- Pluskvamperfekti entispäättymä olin tullut
Partikkelit - Konjuktio sidesana
- Adverbi seikkasana
- Prepositio etusana ennen iltaa
- Postpositio jälkisana illan jälkeen
Muoto-oppi (morfologia) - Astevaihtelu -kk, -pp, -tt ukko – ukon, tappi – tapin, katto – katon
- - k, - p, -t luku – luvun, kunto – kunnon, koti – kodin
- Omistusliite possessiivisuffiksi kirjani, talomme
Äänneoppi (fonologia) - Aspiraatio loppuhenkonen tule pois - tulep pois
- Assimilaatio äänteiden samanlaistuminen piirtää - piirrän
- Diftongi kaksoisääntiö ai, ei, ou, yi, jne (18 kpl)
- Homonyymi sana, jolla on ainakin kaksi merkitystä kuusi (puu) - kuusi (luku)
- Konsonantti kerake
- Nasaali äänne, jossa ilma kulkee nenän kautta: m, n ja äng-äänne
- Tautofonia sanojen (tarpeeton) toistaminen
- Vokaali ääntiö a, e, i, o, u, y, ä, ö (8 kpl)
- Vokaalisointu: etuvokaalit e, i, y, ä, ö
takavokaalit: a, o, u Lyhyt kielisanasto
* Afasia -- puhehäiriö
* Akronyymi -- lyhennesana, esim. Supo, Kela, STT, EU, NATO
* Artikulaatio -- ääntäminen Assimilaatio mukauma, mukautuminen
* Duaali -- kaksikko eli monikkomuoto, tasan kaksi esinettä tai asiaa; ei suomen kielessä
* Etymologia, sanojen selitysoppi, alkuperän tutkimus
* Fonetiikka -- puheoppi
* Fonologia -- äänneoppi
* Fraasi -- sanontatapa, lauseparsi
* Idiomi -- kielelle ominainen ilmaus, puhetapa
* Intonaatio -- sävelkulku, puhemelodia
* Kalligrafia -- kaunokirjoitus
* Klusiilit -- kovat konsonantit k, p, t ja pehmeät konsonantit b, d ja g
* Lingvistiikka -- kielitiede
* Logopedia -- puhehäiriöoppi
* Morfologia -- kielen muoto-oppi
* Ortografia -- oikeinkirjoitus
* Semantiikka -- merkitysoppi
* Syntaksi -- lauseoppi
* Toponyymi -- paikannimi, paikan mukaan annettu nimi
KREIKAN AAKKOSET (Suom.)
- Alfa, beeta, gamma, delta, epsilon, zeeta, eeta, theeta, ioota, kappa, lambda, myy,nyy, ksii,
omikron, pii, rhoo, sigma, tau, ypsilon, fii, khii, psii, oomega
- Kreikkalainen aakkosto oli ensimmäinen aakkosto, jossa sekä vokaalit että konsonantit merkittiin
|
