YLEISTÄ
MAANOSAT JA MANTEREET
KORKEIMMAT VESIPUTOUKSET
KORKEIMMAT VUORET
KORKEIMMAT VUORET MAANOSITTAIN
VUORISTOT
PISIMMÄT JOET
EUROOPAN PISIMMÄT JOET
SUURIMMAT AAVIKOT
SUURIMMAT JÄRVET
SUURIMMAT SAARET
SUURIMMAT SAARET ASUKASLUVULTAAN
SYVIMMÄT MERET
NIEMIMAAT
SYVÄNGÖT
VALTAMERET
TULIVUORET
MAAPALLON MITAT
YLEISTÄ
Maapallo eli tellus
Maapallon ikä on 4,55 mrd vuotta.
Alkeellista elämää valtameriin alkoi syntyä 3 mrd vuotta sitten.
Otsonikerros syntyi salamoinnin tuloksena ja oli välttämätön elämän synnylle.
Nykyihminen kehittyi Afrikassa 200 000 vuotta sitten.
Eläinlajeja on 1,5 milj, joista miljoona on hyönteislajeja ja 50 000 selkärankaisia.
Kasvilajeja on 0,5 milj.
Ilmakehä: typpi 78%, happi 21%, argon 1%, hiilidioksidi 0,04%, vesihöyry 0,2%
TIMS -laitteella (massaspektrometri) tutkitaan vanhimpien kivien ikää ja isotooppeja.
Yksi AU on tähtitieteen yksikkö, 149,6 milj. km eli Maan keskietäisyys Aurinkoon.
MAANOSAT JA MANTEREET
(pinta-ala milj. km², asukasluku, valtioiden määrä)
Aasia 45 km², 3700 milj, 47 valtiota
Afrikka 30 km², 890 milj, 54
Pohjois-Amerikka 24 km², 530 milj, 23
Etelä-Amerikka 18 km², 330 milj, 12
Eurooppa 10 km², 700 milj, 44
Australia 7,7 km², 20 milj, 1
Oseania 0,8 km², 15 milj, 13
Antarktis 14 km², 0 0
Mantereita on kuusi: Euraasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Australia,
Antarktis.
Pangea oli yhtenäinen suurmanner 200-300 milj vuotta sitten. Nykyiset mantereet
syntyivät sen hajotessa mannerlaattojen liikkeiden seurauksena. Teorian esitti
Alfred Wegener 1915
Panthala oli Pangeaa ympäröivä valtava yhtenäinen meri.
Mannerlaattoja on seitsemän suurta ja kuusi pienempää, yhteensä 13.
Moho-kerros (Moho-pinta) on maapallon kuoren alapuolella oleva kerros.
Pluumi on sulan kiviaineksen nouseva virtaus maan syvältä vaippakerroksesta kohti
maan pintaa. Sen kohdalla on usein tulivuori.
KORKEIMMAT VESIPUTOUKSET
1. Angelinputous, Venezuela 979 m
2. Kjelsfossen, Norja 840
3. Mtarazi Falls, Zimbabwe 762
4. Yosemite, Yhdysvallat 739
5. Sødre Mardalsfoss, Norja 705
KORKEIMMAT VUORET
1. Mount Everest, Nepal 8850 m
2. K 2, Pakistan/Kiina 8611 m
3. Kanchenjunga, Nepal/Intia 8586 m
4. Lhotse, Nepal 8516 m
5. Makalu, Nepal 8462 m
Maailmassa on 14 yli 8000 m korkuista vuorenhuippua.
KORKEIMMAT VUORET MAANOSITTAIN
Aasia/Nepal Mount Everest 8850 m
Etelä-Amerikka/Argentiina Aconcagua 6960 m
Pohjois-Amerikka/USA Mount McKinley 6194 m
Afrikka/Tansania Kilimanjaro 5963 m
Eurooppa/Venäjä Elbrus 5633 m
Oseania/Indonesia Puncak Jaya 5030 m
Antarktis Vinson Massif 4897 m
VUORISTOT
Alpit - Euroopan korkein vuoristo, korkein huippu Mont Blanc, 4810 m
Andit - eteläiset Kordillieerit, Etelä-Amerikan länsirannikon vuorijono, 7500 km,
korkein huippu Aconcacua 6960 m Andeilla Argentiinassa
Apenniinit - Italian itärannikon vuorijono, 1000 km
Atlas -vuoristo - Marokosta Tunisiaan Pohjois-Afrikassa
Balkanin vuoristo - Karpaattien jatke Balkanin niemimaalla
Dinaariset alpit - vuoristo Balkanilla Adrian meren rannikolla Sloveniasta
Albaniaan, 650 km
Eteläiset Alpit - Uuden Seelannin Eteläsaarella, korkein Mount Cook 3755 m
Himalaja - maailman korkein vuoristo Etelä-Aasiassa, maailman kaikki 14
yli 8000 metrin huippua sijaitsevat alueella
Jura - Sveitsin ja Ranskan rajalla pieni vuoristoalue
Kalliovuoret - Rocky Mountains, osa Kordillieerien vuorijonoa Pohjois-Amerikassa
Karakorum - Himalajan alueen osa Pakistanin pohjoisosassa, alueella mm. K2
Karpaatit - vuoristo itäisessä Keski-Euroopassa, Puolasta Romaniaan, 1500 km
Kaukasus - Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä, 1100 km, Euroopan ja Aasian raja
Kordillieerit - Alaskasta Tulimaalle ulottuva vuoristojono, 17 000 km, korkein
huippu Aconcacua 6960 m Andeilla Argentiinassa
Lomonosovin harjanne - vedenalainen vuorijono Pohjoisella Jäämerellä
Pamir - Himalajan osa Keski-Aasiassa
Pontiset vuoret - Turkin pohjoisrannikolla
Pyreneet - Ranskan ja Espanjan rajalla, 440 km, Andorra alueen keskellä
Sierra Madre - samannimisiä vuoristoja USA:ssa, Meksikossa ja Filippiineillä
Tatra - Puolan ja Slovakian raja-alueella, osa Karpaatteja, suosittu matkailukohde
Taurus - Turkin etelärannikolla Anatoliassa
Ural - Jäämereltä Venäjän halki ulottuva vuorijono, 2500 km, Euroopan ja Aasian raja
PISIMMÄT JOET
1. Niili 6 680 km
2. Jangtse 6 300
3. Amazon 6 280
4. Mississippi 6 020
5. Keltainenjoki 5 460
6. Ob-Irtyš 5 410
7. Parana 4 500
8. Mekong 4 500
9. Amur 4 420
10. Lena 4 400
Eri lähteissä on erilaisia pituuksia, esim. Jangtsen pituudeksi
on eräässä lähteessä ilmoitettu 5200 km ja Kongon pituudeksi
4640 km. Ota siitä selvää.
EUROOPAN PISIMMÄT JOET
1. Volga, 3694 km, Euroopan pisin joki - Alkaa Valdain ylängöltä Venäjältä, laskee
Kaspianmereen
- Sivujokia: Mologa, Seksna, Kama, Oka, Sura, Svijaga. Kanavayhteys Itämereen
ja Moskovaan, josta Moskvajoki laskee Okaan.
2. Tonava, 2850 km, saks. Donau, tsek. Dunaj, unk. Duna, ven. Dunai. laskee
Mustaanmereen.
- virtaa kahdeksan maan alueella tai rajalla: Kulkee neljän pääkaupungin läpi:
Budapest, Wien, Bratislava, Belgrad
- Sivujokia yli 300, mm. Iller, Lech, Isar, Inn, Raba, Drava, Sava
3. Dnepr, 2300 km, antiikin Borysthenes. Alkaa Valdain ylängöltä Venäjällä,
kulkee Valko-Venäjän ja Ukrainan halki ja laskee Mustaanmereen
4. Rein, 1320 km, saks. Rhein, holl. Rijn. laskee Saksan ja Hollannin kautta
Pohjanmereen.
- Tunnettuja paikkoja mm. Lorelein kallio, jonka laella seireeni houkutti laivat tuhoon.
- Sivujokia mm. Main, Neckar, Lahn, Mosel, Ill, Aare, Ruhr, Lippe; jakautuu
lopussa kahteen päähaaraan: Waal ja Lek, joka virtaa Rotterdamin kautta mereen.
5. Elbe, 1165 km Tsek. Labe. Laskee Tsekin ja Saksan halki Pohjanmereen.
- Sivujoet: Vltava (saks. Moldau) virtaa Prahan halki, ja Havel, jonka sivujoki
Spree virtaa Berliinin halki.
6. Veiksel, 1090 km, puol. Wisla, saks. Weicksel, kulkee Varsovan kautta Itämereen
7. Tejo, 1038 km, esp. Tajo, port. Tejo, lat. Tagus; laskee Lissabonin läpi Atlantiin
8. Väinäjoki, 1020 km, Latv. Daugava, Laskee Riikan läpi Riianlahteen.
9. Loire, 1010 km
10. Oder, 903 km
SUURIMMAT AAVIKOT
1. Sahara 9100 tkm²
2. Australian aavikko 3500
3. Gobi, Kiina, Mongolia 1300
4. Rub al Kali, Arabia 650
5. Kalahari, eteläinen Afrikka 520
SUURIMMAT JÄRVET
1. Kaspianmeri 371 tkm²
2. Yläjärvi 84
3. Victorianjärvi 68
4. Huron 62
5. Michigan 58
Huom! Araljärven ala oli suurimmillaan 66 tkm², mutta on nykyisin neljäsosan
aiemmasta. Joskus Huron ja Michigan lasketaan yhdeksi järveksi.
SUURIMMAT SAARET
1. Grönlanti - Pohjois-Amerikka 2 130 tkm²
2. Uusi Guinea - Oseania 792
3. Borneo - Indonesia, Malesia, Brunei 725
4. Madagaskar - Afrikka 586
5. Baffininsaari - Kanada 507
6. Sumatra - Indonesia 427
7. Honshu - Japani 227
8. Victoriansaari - Kanada 217
9. Iso-Britannia 216
10. Ellesmerensaari - Kanada 196
SUURIMMAT SAARET ASUKASLUVULTAAN
1. Jaava 127 milj. asukasta
2. Honshu 103
3. Iso-Britannia 58
4. Luzon 44
5. Sumatra 42
SYVIMMÄT MERET
1. Mariaanien hauta, Tyynimeri 10 924 m
2. Tongan hauta, Tyynimeri 10 800
3. Filippiinien hauta 10 457
4. Kermadecin hauta 10 047
5. Boninin hauta 9 994
NIEMIMAAT
Eurooppa:
-- Iberia eli Pyreneitten niemimaa. Espanja, Portugali, Andorra, Gibraltar.
-- Apenniinien niemimaa. Italia, San Marino, Vatikaanivaltio.
-- Balkan. Kreikka, Bulgaria, Albania, Serbia, Bosnia, Kroatia, Makedonia, Kosovo,
Montenegro, Turkin osa.
-- Istria, Adrianmeren pohjukassa, Osia Kroatiasta, Sloveniasta ja Italiasta.
-- Krim, Mustalla merellä, Osa Ukrainaa.
-- Jyllanti eli Juutinmaa, Tanska ja osia Saksasta.
-- Peloponnesos, Kreikan eteläosassa, Korintin kannas.
Venäjä:
-- Taimyr, Pohjois-Siperiassa Jäämerellä
-- Kamtsatka, Venäjän itäosassa Tyynenmeren reunalla, pituus 1200 km.
-- Tsuktsien niemimaa, Beringin salmessa.
-- Kuola, Barentsinmeren ja Vienanmeren välissä
-- Soikkola, Inkerissä, työntyy Suomenlahteen
-- Kalastajasaarento, työntyy Petsamosta Barentsinmereen, osa kuului Suomelle 1920-40.
-- Sambian niemimaa, Itämeren eteläosassa, Kaliningradin alueella.
Muut niemimaat:
-- Malakan niemimaa. Malesia, Thaimaa, Singapore, Myanmar.
-- Jukatan, Meksikon lahdella. Meksiko, Belize, osa Guatemalaa.
-- Anatolia eli Vähä-Aasia. Turkki.
-- Banksin niemimaa. Uusi Seelanti
-- Cape Cod, USA, Massachusettsin itäosa.
SYVÄNGÖT
1. Kuollut meri 395 m merenpinnan alapuolella
2. Lac Assal, Djibouti 155 m
3. Death Valley, USA 146 m
4. Salinas Chicas, Arg. 40 m
5. Kaspianmeri 28 m
VALTAMERET
1. Tyyni valtameri eli Iso valtameri
(Pacific Ocean), 179 000 tkm² eli noin puolet maailman meristä; keskisyvyys 3940 m
Tasmaninmeri, Korallimeri, Etelä-Kiinan meri, Beringinmeri, Ohotanmeri,
Arafuranmeri, Japaninmeri, Filippiinienmeri, Rossinmeri, Salomonmeri,
Bandanmeri
2. Atlantin valtameri
(Atlantic Ocean), 92 000 tkm²
Karibianmeri, Välimeri (Egean-, Tyrrhenan- ja Adrianmeri) Meksikonlahti,
Scotianmeri, Weddellinmeri, Hudsoninlahti, Mustameri, Pohjanmeri
3. Intian valtameri
(Indian Ocean), 75 000 tkm²
Arabianmeri, Bengalinlahti, Timorinmeri, Adeninlahti, Andamaanienmeri,
Punainenmeri, Persianlahti
4. Jäämeri
(Arctic Ocean), 13 000 tkm²
Norjanmeri, Barentsinmeri, Grönlanninmeri, Itä-Siperian meri, Karanmeri,
Baffininlahti, Laptevinmeri, Tšukšimeri, Beaufortinmeri
TULIVUORET
Tulivuoren (vulkaani) sula kivimassa laava eli magma.
Maapallolla on noin 1600 toimivaa tulivuorta (Euroopassa 41, Italiassa eniten 13).
80% sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdissa. Laavan lämpötila 800 – 1200 °C.
- Vesuvius, Italiassa Napolinlahdella, 1281 m, purkautui 79 jKr ja hautasi mm.
Pompeijin kaupungin, 20 000 kuollutta
- Etna, Italiassa Sisiliassa Messinan lähistöllä, 3350 m, Euroopan korkein aktiivinen tulivuori
- Stromboli, Italiassa Liparinsaarilla Sisilian pohjoispuolella, 925 m, jatkuvasti aktiivinen
- Krakatau, Indonesian Sundasalmessa, 813 m, tuhoisin purkaus vuonna 1883, 36 000 kuollutta
- Tambora, Indonesian Sumbawan saarella, 2850 m, tuhoisin purkaus 1815,
92 000 kuollutta
- St. Helens, USA:n Washingtonin osavaltiossa, 2550 m
- Mt. Pinatubo, Filippiinien Luzonin saarella, 1485 m, purkautui viimeksi 1991, 900 kuollutta
- Hekla, Lounais-Islannissa, 1490 m, purkautui viimeksi 2000, maailman tunnetuimpia tulivuoria
- Teide, Espanjan Teneriffalla, 3717 m, Espanjan korkein vuori
- Fuji, Japanissa Honshun saarella, 3776 m, purkautui viimeksi v. 1707, Japanin korkein vuori
- Mauna Loa, Hawaijilla, 4169 m, maailman suurin toimiva tulivuori, purkautui viimeksi 1984
- Kilimanjaro, Tansaniassa, 5963 m, sammunut tulivuori, korkein huippu Uhuru Peak
- Cotopaxi, Equadorissa, 5897 m
- Chimborazo, Equadorissa, 6287 m, päivätasaajan korkein kohta
- Olos del Salado, Chilen ja Argentiinan rajalla, 6893 m, korkein tulivuori
MAAPALLON MITAT
Perusmitat
Maapallon säde 6 371 km
Napasäde 6 332 km
Päiväntasaajasäde 6 378 km
Päiväntasaajan pituus 40 064 km
Tilavuus ja massa
Maapallon massa 5.9*10^24 kg
Maapallon tilavuus 1083*10^12 km3
Maapallon vesien tilavuus 1 370 milj. km3
Maapallon kuoren tilavuus 6 210 milj. km3
Maapallon vaipan tilavuus 898 000 km3
Maapallon ytimen tilavuus 175 500 km3
Pinta-ala
Maapallon pinta-ala 510 milj. km2
Maa-ala 149 milj. km2 eli 30%
Vesipinta-ala 361 milj. km2 eli 70%
Tiheys
Vesi 1.00 g/cm3
Koko maapallo 5,5 g/cm3
Maapallon kuori 2,9 g/cm3
Maapallon vaippa 4,5 g/cm3
Maapallon ydin 10,7 g/cm3
Muita mittoja
Keskimääräinen etäisyys auringosta 149 573 881 km = 1 AU
Keskimääräinen etäisyys kuusta 384 400 km
Nopeus
Maan pyörimisnopeus auringon ympäri 107 280 km/h
Raketin nopeuden on oltava vähintään 11,2 km/s poistuttaessa maan
vetovoimakentästä.
Magneettiset navat
Magneettinen pohjoisnapa 78.0o pohj. lev, 104o länt. pit.
Magneettinen etelänapa 65.0o et. lev., 139o it. pit.
|
