Etusivu arrow Maantieto arrow Maapallo
Maapallo
YLEISTÄ
MAANOSAT JA MANTEREET
KORKEIMMAT VESIPUTOUKSET
 
KORKEIMMAT VUORET
KORKEIMMAT VUORET MAANOSITTAIN
VUORISTOT

PISIMMÄT JOET
EUROOPAN PISIMMÄT JOET
SUURIMMAT AAVIKOT
SUURIMMAT JÄRVET
SUURIMMAT SAARET
SUURIMMAT SAARET ASUKASLUVULTAAN
SYVIMMÄT MERET
NIEMIMAAT
SYVÄNGÖT
VALTAMERET

TULIVUORET
MAAPALLON MITAT


YLEISTÄ

Maapallo eli tellus
   Maapallon ikä on 4,55 mrd vuotta.
   Alkeellista elämää
valtameriin alkoi syntyä 3 mrd vuotta sitten.
   Otsonikerros syntyi salamoinnin tuloksena ja oli välttämätön elämän synnylle.
   Nykyihminen kehittyi Afrikassa 200 000 vuotta sitten.
   Eläinlajeja on 1,5 milj, joista miljoona on hyönteislajeja ja 50 000 selkärankaisia.
   Kasvilajeja on 0,5 milj.
   Ilmakehä: typpi 78%, happi 21%, argon 1%, hiilidioksidi 0,04%, vesihöyry 0,2%
   TIMS -laitteella
(massaspektrometri) tutkitaan vanhimpien kivien ikää ja isotooppeja.
   Yksi AU on tähtitieteen yksikkö, 149,6 milj. km eli Maan keskietäisyys Aurinkoon.

MAANOSAT JA MANTEREET
(pinta-ala milj. km², asukasluku, valtioiden määrä)
Aasia                       45 km², 3700 milj,  47 valtiota 
Afrikka                     30 km²,    890 milj,  54
Pohjois-Amerikka      24 km²,   530 milj,  23
Etelä-Amerikka        18 km²,   330 milj,  12
Eurooppa                 10 km²,   700 milj,  44
Australia                    7,7 km²,    20 milj,   1
Oseania                    0,8 km²,   15 milj,  13
Antarktis                    14 km²,       0             0

Mantereita on kuusi: Euraasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Australia,
Antarktis.
Pangea oli yhtenäinen suurmanner 200-300 milj vuotta sitten. Nykyiset mantereet
syntyivät sen hajotessa mannerlaattojen liikkeiden seurauksena.  Teorian esitti
Alfred Wegener 1915
Panthala oli Pangeaa ympäröivä valtava yhtenäinen meri.
Mannerlaattoja on seitsemän suurta ja kuusi pienempää, yhteensä 13.
Moho-kerros (Moho-pinta) on maapallon kuoren alapuolella oleva kerros.
Pluumi on sulan kiviaineksen nouseva virtaus maan syvältä vaippakerroksesta kohti
maan pintaa. Sen kohdalla on usein tulivuori.

KORKEIMMAT VESIPUTOUKSET
 
 1. Angelinputous, Venezuela      979 m
 2. Kjelsfossen, Norja                  840
 3. Mtarazi Falls, Zimbabwe         762
 4. Yosemite, Yhdysvallat            739
 5. Sødre Mardalsfoss, Norja       705

KORKEIMMAT VUORET
 1. Mount Everest,  Nepal              8850 m
 2. K 2, Pakistan/Kiina                  8611 m
 3. Kanchenjunga, Nepal/Intia        8586 m
 4. Lhotse,  Nepal                          8516 m
 5. Makalu, Nepal                           8462 m
Maailmassa on 14 yli 8000 m korkuista vuorenhuippua.   
   
KORKEIMMAT VUORET MAANOSITTAIN
   Aasia/Nepal                          Mount Everest        8850 m 
   Etelä-Amerikka/Argentiina      Aconcagua             6960 m
   Pohjois-Amerikka/USA          Mount McKinley      6194 m
   Afrikka/Tansania                    Kilimanjaro             5963 m
   Eurooppa/Venäjä                  Elbrus                     5633 m
   Oseania/Indonesia                  Puncak Jaya          5030 m
   Antarktis                                Vinson Massif        4897 m

VUORISTOT
Alpit  -  Euroopan korkein vuoristo, korkein huippu Mont Blanc, 4810 m
Andit  -  eteläiset Kordillieerit, Etelä-Amerikan länsirannikon vuorijono, 7500 km,
    korkein huippu Aconcacua 6960 m Andeilla Argentiinassa

Apenniinit  - Italian itärannikon vuorijono, 1000 km
Atlas -vuoristo  -  Marokosta Tunisiaan Pohjois-Afrikassa
Balkanin vuoristo  -  Karpaattien jatke Balkanin niemimaalla
Dinaariset alpit  -  vuoristo Balkanilla Adrian meren rannikolla Sloveniasta 
    Albaniaan, 650 km

Eteläiset Alpit  -  Uuden Seelannin Eteläsaarella, korkein Mount Cook 3755 m
Himalaja   -  maailman korkein vuoristo Etelä-Aasiassa, maailman kaikki 14
    yli 8000 metrin huippua sijaitsevat alueella
 
Jura -  Sveitsin ja Ranskan rajalla pieni vuoristoalue
Kalliovuoret  -  Rocky Mountains, osa Kordillieerien vuorijonoa Pohjois-Amerikassa
Karakorum  -  Himalajan alueen osa Pakistanin pohjoisosassa, alueella mm. K2
Karpaatit   -  vuoristo itäisessä Keski-Euroopassa, Puolasta Romaniaan, 1500 km
Kaukasus  -  Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä, 1100 km, Euroopan ja Aasian raja
Kordillieerit  -  Alaskasta Tulimaalle ulottuva vuoristojono, 17 000 km, korkein
    huippu Aconcacua 6960 m Andeilla Argentiinassa

Lomonosovin harjanne  -  vedenalainen vuorijono Pohjoisella Jäämerellä
Pamir  -  Himalajan osa Keski-Aasiassa
Pontiset vuoret  - Turkin pohjoisrannikolla

Pyreneet  -  Ranskan ja Espanjan rajalla, 440 km, Andorra alueen keskellä
Sierra Madre  -  samannimisiä vuoristoja USA:ssa, Meksikossa ja Filippiineillä
Tatra  -  Puolan ja Slovakian raja-alueella, osa Karpaatteja, suosittu matkailukohde
Taurus  -  Turkin etelärannikolla Anatoliassa
Ural  -  Jäämereltä Venäjän halki ulottuva vuorijono, 2500 km, Euroopan ja Aasian raja

PISIMMÄT JOET
 1. Niili                  6 680   km
 2. Jangtse            6 300
 3. Amazon            6 280
 4. Mississippi       6 020
 5. Keltainenjoki     5 460
 6. Ob-Irtyš           5 410
 7. Parana              4 500
 8. Mekong             4 500
 9. Amur                 4 420
 10. Lena                4 400
Eri lähteissä on erilaisia pituuksia, esim. Jangtsen pituudeksi
on eräässä lähteessä ilmoitettu 5200 km ja Kongon pituudeksi
4640 km. Ota siitä selvää.


EUROOPAN PISIMMÄT JOET
1. Volga,
3694 km, Euroopan pisin joki - Alkaa Valdain ylängöltä Venäjältä, laskee
    Kaspianmereen
     -  Sivujokia: Mologa, Seksna, Kama, Oka, Sura, Svijaga. Kanavayhteys Itämereen
     ja Moskovaan, josta Moskvajoki laskee Okaan. 
2. Tonava, 2850 km, saks. Donau, tsek. Dunaj, unk. Duna, ven. Dunai. laskee
    Mustaanmereen. 
    -  virtaa kahdeksan maan alueella tai rajalla: Kulkee neljän pääkaupungin läpi:
    Budapest, Wien, Bratislava, Belgrad
    -  Sivujokia yli 300, mm. Iller, Lech, Isar, Inn, Raba, Drava, Sava
3. Dnepr, 2300 km, antiikin Borysthenes. Alkaa Valdain ylängöltä Venäjällä, 
    kulkee Valko-Venäjän ja Ukrainan halki ja laskee Mustaanmereen
4. Rein, 1320 km, saks. Rhein, holl. Rijn. laskee Saksan ja Hollannin kautta
    Pohjanmereen.
    -  Tunnettuja paikkoja mm. Lorelein kallio, jonka laella seireeni houkutti laivat tuhoon.  
    -  Sivujokia mm. Main, Neckar, Lahn, Mosel, Ill, Aare, Ruhr, Lippe; jakautuu
    lopussa kahteen päähaaraan: Waal ja Lek, joka virtaa Rotterdamin kautta mereen.
5. Elbe, 1165 km Tsek. Labe. Laskee Tsekin ja Saksan halki Pohjanmereen.
    -  Sivujoet: Vltava (saks. Moldau) virtaa Prahan halki, ja Havel, jonka sivujoki
     Spree virtaa Berliinin halki.
6. Veiksel, 1090 km, puol. Wisla, saks. Weicksel, kulkee Varsovan kautta Itämereen 
7. Tejo, 1038 km, esp. Tajo, port. Tejo, lat. Tagus; laskee Lissabonin läpi Atlantiin
8. Väinäjoki, 1020 km, Latv. Daugava, Laskee Riikan läpi Riianlahteen.
9. Loire, 1010 km
10. Oder, 903 km

SUURIMMAT AAVIKOT
 1. Sahara                               9100 tkm²
 2. Australian aavikko              3500
 3. Gobi,   Kiina, Mongolia        1300
 4. Rub al Kali,  Arabia              650
 5. Kalahari,  eteläinen Afrikka   520

SUURIMMAT JÄRVET
 1. Kaspianmeri          371 tkm²
 2. Yläjärvi                   84
 3. Victorianjärvi           68
 4. Huron                     62
 5. Michigan                 58
Huom! Araljärven ala oli suurimmillaan 66 tkm², mutta on nykyisin neljäsosan
aiemmasta. Joskus Huron ja Michigan lasketaan yhdeksi järveksi.

SUURIMMAT SAARET
 1.  Grönlanti - Pohjois-Amerikka           2 130 tkm²
 2.  Uusi Guinea - Oseania                        792
 3.  Borneo - Indonesia, Malesia, Brunei    725
 4.  Madagaskar - Afrikka                         586
 5.  Baffininsaari - Kanada                        507
 6.  Sumatra - Indonesia                           427
 7.  Honshu - Japani                                 227
 8.  Victoriansaari - Kanada                      217
 9.  Iso-Britannia                                      216
 10.  Ellesmerensaari - Kanada                 196

SUURIMMAT SAARET ASUKASLUVULTAAN 
 1.  Jaava             127 milj. asukasta
 2.  Honshu          103
 3.  Iso-Britannia    58
 4.  Luzon             44
 5.  Sumatra          42

SYVIMMÄT MERET
 1. Mariaanien hauta, Tyynimeri  10 924 m
 2. Tongan hauta, Tyynimeri       10 800
 3. Filippiinien hauta                  10 457
 4. Kermadecin hauta                10 047
 5. Boninin hauta                       9 994


NIEMIMAAT
E
urooppa:
  -- Iberia eli Pyreneitten niemimaa. Espanja, Portugali, Andorra, Gibraltar.
  -- Apenniinien niemimaa. Italia, San Marino, Vatikaanivaltio.
  -- Balkan. Kreikka, Bulgaria, Albania, Serbia, Bosnia, Kroatia, Makedonia, Kosovo,
      Montenegro, Turkin osa.
  -- Istria, Adrianmeren pohjukassa, Osia Kroatiasta, Sloveniasta ja Italiasta.
  -- Krim, Mustalla merellä, Osa Ukrainaa.
  -- Jyllanti eli Juutinmaa, Tanska ja osia Saksasta.
  -- Peloponnesos, Kreikan eteläosassa, Korintin kannas.
Venäjä:
  -- Taimyr, Pohjois-Siperiassa Jäämerellä
  -- Kamtsatka, Venäjän itäosassa Tyynenmeren reunalla, pituus 1200 km.
  -- Tsuktsien niemimaa, Beringin salmessa.
  -- Kuola, Barentsinmeren ja Vienanmeren välissä
  -- Soikkola, Inkerissä, työntyy Suomenlahteen
  -- Kalastajasaarento, työntyy Petsamosta Barentsinmereen, osa kuului Suomelle 1920-40.
  -- Sambian niemimaa, Itämeren eteläosassa, Kaliningradin alueella.
Muut niemimaat:
  -- Malakan niemimaa. Malesia, Thaimaa, Singapore, Myanmar.
  -- Jukatan, Meksikon lahdella. Meksiko, Belize, osa Guatemalaa.
  -- Anatolia eli Vähä-Aasia. Turkki.
  -- Banksin niemimaa. Uusi Seelanti
  -- Cape Cod, USA, Massachusettsin itäosa.

SYVÄNGÖT
 1. Kuollut meri               395 m merenpinnan alapuolella
 2. Lac Assal, Djibouti    155 m
 3. Death Valley, USA     146 m
 4. Salinas Chicas, Arg.   40 m
 5. Kaspianmeri              28 m

VALTAMERET
1. Tyyni valtameri  eli Iso valtameri
    (Pacific Ocean), 179 000  tkm² eli noin puolet maailman meristä; keskisyvyys 3940 m
    Tasmaninmeri, Korallimeri, Etelä-Kiinan meri, Beringinmeri, Ohotanmeri, 
    Arafuranmeri,  Japaninmeri,  Filippiinienmeri, Rossinmeri, Salomonmeri,
    Bandanmeri
2. Atlantin valtameri
    (Atlantic Ocean), 92 000 tkm²    
    Karibianmeri,  Välimeri (Egean-, Tyrrhenan- ja Adrianmeri) Meksikonlahti, 
    Scotianmeri,  Weddellinmeri,  Hudsoninlahti,  Mustameri,  Pohjanmeri
3. Intian valtameri
    (Indian Ocean), 75 000 tkm²
    Arabianmeri,  Bengalinlahti,  Timorinmeri, Adeninlahti, Andamaanienmeri,
    Punainenmeri, Persianlahti
4. Jäämeri 
    (Arctic Ocean), 13 000 tkm²
    Norjanmeri,  Barentsinmeri,  Grönlanninmeri,  Itä-Siperian meri,  Karanmeri, 
    Baffininlahti,  Laptevinmeri,  Tšukšimeri,  Beaufortinmeri

TULIVUORET
       Tulivuoren
 (vulkaani) sula kivimassa laava eli magma.
       Maapallolla on noin 1600 toimivaa tulivuorta (Euroopassa 41, Italiassa eniten 13). 
       80% sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdissa. Laavan lämpötila 800 – 1200 °C.
  • Vesuvius, Italiassa Napolinlahdella, 1281 m, purkautui 79 jKr ja hautasi mm.
    Pompeijin kaupungin, 20 000 kuollutta
  • Etna, Italiassa Sisiliassa Messinan lähistöllä, 3350 m, Euroopan korkein aktiivinen tulivuori
  • Stromboli, Italiassa Liparinsaarilla Sisilian pohjoispuolella, 925 m, jatkuvasti aktiivinen
  • Krakatau, Indonesian Sundasalmessa, 813 m, tuhoisin purkaus vuonna 1883, 36 000 kuollutta
  • Tambora, Indonesian Sumbawan saarella, 2850 m, tuhoisin purkaus 1815,
    92 000 kuollutta
  • St. Helens, USA:n Washingtonin osavaltiossa, 2550 m
  • Mt. Pinatubo, Filippiinien Luzonin saarella, 1485 m, purkautui viimeksi 1991,  900 kuollutta
  • Hekla, Lounais-Islannissa, 1490 m, purkautui viimeksi 2000, maailman tunnetuimpia tulivuoria
  • Teide, Espanjan Teneriffalla, 3717 m, Espanjan korkein vuori
  • Fuji, Japanissa Honshun saarella, 3776 m, purkautui viimeksi v. 1707, Japanin korkein vuori
  • Mauna Loa, Hawaijilla, 4169 m, maailman suurin toimiva tulivuori, purkautui viimeksi 1984
  • Kilimanjaro, Tansaniassa, 5963 m, sammunut tulivuori, korkein huippu Uhuru Peak
  • Cotopaxi, Equadorissa, 5897 m
  • Chimborazo, Equadorissa, 6287 m, päivätasaajan korkein kohta 
  • Olos del Salado, Chilen ja Argentiinan rajalla, 6893 m, korkein tulivuori

MAAPALLON MITAT
Perusmitat
Maapallon säde               6 371 km
Napasäde                       6 332 km
Päiväntasaajasäde          6 378 km
Päiväntasaajan pituus     40 064 km

Tilavuus ja massa
Maapallon massa                 5.9*10^24 kg
Maapallon tilavuus            1083*10^12 km3
Maapallon vesien tilavuus    1 370 milj. km3
Maapallon kuoren tilavuus   6 210 milj.  km3
Maapallon vaipan tilavuus       898 000 km3
Maapallon ytimen tilavuus       175 500 km3

Pinta-ala
Maapallon pinta-ala    510 milj. km2 
Maa-ala                     149 milj. km2 eli 30%
Vesipinta-ala              361 milj. km2 eli 70%

Tiheys
Vesi                        1.00 g/cm3
Koko maapallo        5,5 g/cm3
Maapallon kuori       2,9 g/cm3
Maapallon vaippa    4,5  g/cm3
Maapallon ydin      10,7 g/cm3

Muita mittoja
Keskimääräinen etäisyys auringosta   149 573 881 km = 1 AU
Keskimääräinen etäisyys kuusta           384 400 km

Nopeus
Maan pyörimisnopeus auringon ympäri 107 280 km/h
Raketin nopeuden on oltava vähintään 11,2 km/s poistuttaessa maan
vetovoimakentästä.

Magneettiset navat
Magneettinen pohjoisnapa   78.0o pohj. lev,  104o länt. pit.
Magneettinen etelänapa       65.0o et. lev.,    139o it. pit.
Viimeksi päivitetty ( 07.01.2012 )