|
MAAKUNTALAULUT
MARSSIT
JOULULAULUT
MAAKUNTALAULUT
- Hämäläisten laulu: On mulle Suomi suloisin…/san. J.H.Erkko
- Karjalaisten laulu: Suloisessa Suomessamme… /säv. ja san. P.J.Hannikainen
- Keski-Suomen kotiseutulaulu: Männikkömetsät ja rantojen raidat.. /säv. I.Viden,
san. M.Korpilahti
- Kesäpäivä Kangasalla (Pirkanmaa): Mä oksalla ylimmällä.../säv. Gabriel Linsén,
san. Z Topelius
- Kymenlaakson laulu: Kymenlaakso sun laulusi soikoon.../säv. Uuno Klami,
san. Aukusti Simojoki
- Kymmenen virran maa (Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi): Maa ponteva Pohjolan
äärillä on../säv. Oskar Merikanto, san. A.V.Koskimies (Forsman)
- Nälkämaan laulu (Kainuu): Kuulkaa korpeimme kuiskintaa…/
säv. Oskar Merikanto, san. Ilmari Kianto
- Satakunnan laulu: Kauas missä katse kantaa yli peltojen../säv. Aksel Törnudd,
san. Aino Voipio
- Savolaisen laulu: Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa.../
säv. Karl Collan, san. A.Oksanen
- Uusmaalaisten laulu: Missä maat on mainioimmat, vetreämmät veet.../
säv. J.Sibelius, san. Kaarlo Terhi
- Vaasan marssi (Etelä-Pohjanmaa) Miss' aukee laaja Pohjanmaa, veet merten
virtain vaahtoaa.../säv. K. Collan, san. Z Topelius, suom. Alpo Noponen
- Varsinaissuomalaisten laulu: Helky laulu Auran rantain.../säv. Toivo Louko,
san. Väinö Kulo
MARSSIT
- Jääkärimarssi; säv. Sibelius, san. jääkäri Heikki Nurmio; ensiesitys 1917 Libaussa;
"Syvä iskumme on, viha voittamaton, meil armoa ei kotimaata..." ;
nykyisin Jääkäriprikaatin kunniamarssi.
- Porilaisten marssi, puolustusvoimien kunniamarssi 1918 alkaen. Säveltäjästä ei
varmuutta, ehkä Christian Kressin. Ruots. sanat alunperin Topeliuksen, myöhemmin
tutut Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Suomal. sanat Paavo Cajanderin
käännöksen mukaiset.
- Muistoja Pohjolasta (Jääkäripataljoonan marssi) säv. Sam Sihvo. "Rakkaana säilyy
rinnassain, muisto kauniin kotimaan..."
- Jääkärin morsian -laulunäytelmä, säv. ja san. Sam Sihvo 1921; näytelmä
oli pitkään esityskiellossa jatkosodan jälkeen.
- Narvan marssi; surumarssi, perinteinen hautajaismarssi, varsinkin
sotilashautajaisissa. Soitettiin mm. Mannerheimin ja Kekkosen hautajaisissa.
- Ratsuväen marssi, Hakkapeliittojen marssi, Suomalaisen ratsuväen marssi
30-v. sodassa. Pääesikunnan kunniamarssi. Säveltäjää ei tiedetä, sanat Topelius.
- Iltasoitto; Puolustusvoimien virallinen iltasoitto 1918 alkaen.
JOULULAULUT
- En etsi valtaa loistoa, säv. J Sibelius, san. Z Topelius
- Heinillä härkien kaukalon, vanha ransk. sävelmä, san. M Korpilahti
- Jouluilta (Taivahalla syttyy juuri),säv. U Klami, san. Y Jylhä
- Joulukirkkoon (Kello löi jo viisi), säv. B Sarlin, san. I Hellen
- Joulupuu on rakennettu, suom. kansansäv. san. G Schöneman
- Jouluyö, juhlayö, säv. F Gruber, san. Schöneman
- Kun joulu on, säv. O Kotilainen, san. A Noponen
- Maa on niin kaunis, sleesialainen pyhiinvaeltajien sävellys,
san. B S Ingemann, suom.san. H Haahti
- On hanget korkeat nietokset, säv. Sibelius, san. V. Joukahainen
- Sylvian joululaulu (Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan), säv. Collan,
san. Topelius. "Se häkki mi sulkee mun sirkuttajain..." viittaa kansalliseen
heräämiseen 1850 jälkeen. Häkki tarkoittaa Venäjää ja sirkuttaja Suomea.
Sylvia lienee mustapääkerttu, lat. Sylvia-heimo
- Sydämeeni joulun teen, säv. K Halonen, san. V Salmi
- Varpunen jouluaamuna (Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa),
säv. Kotilainen, san. Topelius
|
|
Viimeksi päivitetty ( 18.12.2010 )
|
|
|
