KANSALLISPUISTOT KANSALLISMAISEMAT
KANSALLISPUISTOT Kansallispuistoja on 35 (2008). Niiden yhteispinta-ala on noin 8 170 km². Kansallispuiston vähimmäispinta-ala on nykyisin 1000 hehtaaria. Kansallispuistoja hoitaa Metsähallitus.
- Helvetinjärvi (Ruovesi) 38 km² / per. 1982; Erikoiskohde Helvetinkolu
- Hiidenportti (Sotkamo) 45 km² / 1982
- Isojärvi (Kuhmoinen) 22 km² / 1982
- Itäinen Suomenlahti (Pyhtää, Kotka, Hamina, Virolahti) 7 km² / 1982
- Kauhaneva–Pohjankangas (Kauhajoki, Karvia) 57 km² / 1982
- Koli (Lieksa, Eno, Kontiolahti) 30 km² / 1991
- Kolovesi (Enonkoski, Heinävesi, Savonranta) 23 km² / 1990
- Kurjenrahka (Turku, Aura, Lemu, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä,
Vahto, Yläne) 29 km² / 1998; Kuhankuono, kahdeksan kunnan rajapyykki - Lauhanvuori (Kauhajoki, Isojoki) 53 km² / 1982
- Lemmenjoki (Inari, Kittilä) 2850 km² / 1956
- Leivonmäki (Leivonmäki) 29 km² / 2003
- Liesjärvi (Tammela) 9 km² / 1956
- Linnansaari (Rantasalmi, Savonlinna, Kangaslampi) 36 km² / 1956
- Nuuksio (Vihti, Espoo, Kirkkonummi) 38 km² / 1994
- Oulanka (Kuusamo, Salla) 270 km² / 1956, Karhunkierros -vaellusreitti
- Pallas–Ounastunturi (Kittilä, Muonio, Enontekiö) 510 km² / 1938
- Patvinsuo (Lieksa, Ilomantsi) 105 km² / 1982
- Perämeri (Kemi, Tornio) 157 km² / 1991
- Petkeljärvi (Ilomantsi) 6 km² / 1956; jatkosodan taisteluvarustukset
- Puurijärvi ja Isosuo (Kokemäki, Huittinen, Äetsä) 27 km² / 1993
- Pyhä-Häkki (Saarijärvi) 13 km² / 1956
- Pyhätunturi (Pelkosenniemi, Kemijärvi) 49 km² / 1938
- Päijänne (Padasjoki, Asikkala, Sysmä) 14 km² / 1993
- Repovesi (Valkeala, Mäntyharju) 15 km² / 2003; vieressä UPM-Kymmenen
yksityinen Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue 14 km² - Riisitunturi (Posio) 77 km² / 1982
- Rokua (Muhos, Utajärvi, Vaala) 4 km² / 1956
- Saaristomeri (Dragsfjärd, Nauvo, Korppoo, Houtskari) 500 km² / 1983
- Salamajärvi (Kivijärvi, Kinnula, Perho) 62 km² / 1982
- Seitseminen (Kuru, Ikaalinen) 42 km² / 1982
- Syöte (Pudasjärvi, Taivalkoski, Posio) 299 km² / 2000
- Tammisaaren saaristo (Tammisaari) 52 km² / 1989
- Tiilikkajärvi (Rautavaara, Sotkamo) 34 km² / 1982
- Torronsuo (Tammela) 27 km² / 1990
- Urho Kekkonen (Inari, Sodankylä, Savukoski) 2550 km²/ 1983
- Valkmusa (Kotka, Pyhtää) 17 km² / 1996
- Suurin kansallispuisto on Lemmenjoki 2850 km², pienin Rokua 4,3 km².
- Vanhimmat ovat Pyhätunturin ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistot, 1938.
- Uusin on Leivonmäen kansallispuisto, perustettu 2003
- Euroopan Neuvoston luonnonsuojeludiplomin on saanut kaksi kansallispuistoa:
Tammisaaren saariston ja Seitsemisen kansallispuistot. - UNESCOn biosfäärialueeseen kuuluvat Pohjois-Karjalan Petkeljärven
kansallispuisto, Patvinsuon kansallispuisto, Koivusuon luonnonpuisto ja Kesonsuon luonnonsuojelualue. Saaristomeren ja Länsi-Viron saarten biosfäärialueeseen kuuluu Suomen puolelta mm. Saaristomeren kansallispuisto. KANSALLISMAISEMAT Kansallismaisemia on 27 (2008). Ympäristöministeriö nimesi vuonna 1993 maisemat, joilla on tunnustettu merkitys Suomen kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa. - Utsjokilaakso
- Pallastunturit
- Aavasaksa ja Tornionjokilaakso
- Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisema (Kuusamossa)
- Hailuoto (Oulun edustalla)
- Merenkurkun saaristo
- Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelymaisemat
- Pohjois-Karjalan vaarakylät
- Koli (Pielisen rannalla)
- Väisälänmäki (Pohjois-Savossa)
- Heinäveden reitti
- Punkaharju
- Olavinlinna ja Pihlajavesi
- Imatrankoski
- Hämeenkyrön kulttuurimaisemat
- Tammerkoski
- Rautaveden kulttuurimaisema
- Vanajaveden laakso
- Köyliönjärvi (Satakunnassa)
- Sundin kulttuurimaisema (Ahvenanmaalla)
- Saaristomeri (Turun ulkosaaristossa)
- Aurajokilaakson kulttuurimaisema
- Pohjan ruukit
- Snappertuna – Fagervik
- Tapiola (Espoossa)
- Porvoonjokilaakso ja vanha Porvoo
- Merellinen Helsinki
|