Tyhmin kaupungin nimi: Länsi-Turunmaa
Kaksikielisiä (suomi-ruotsi) kuntia on 31. Kaksikieliseksi kunta tulee jos
vähemmistökieltä puhuu 8% tai vähintään 3000 asukasta. Jos vähemmistökieltä
puhuvien määrä laskee alle 6%, kunnasta tulee yksikielinen (tästä on poikkeuksia).

VAAKUNATIETOA (kunnat.net)
Hartola. Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1784 ja nimesi
sen kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kuningas vieraili Hartolassa,
joka julistautui Kuningaskunnaksi 1987. Vaakunassa on soihtujen ohella kuninkaan kruunu.
Hauho. Paavi julisti hauholaiset pannaan v. 1329 heidän kieltäydyttyään maksamasta
veroina neljää oravannahkaa. Hauhon vaakunassa on neljä oravaa.
Helsinki. Kultainen vene ui hopeisessa aallokossa, yllä kultakruunu.
Imatra. Vaakunan kuvio kolme hopeasalamaa viittaavat voimalaitokseen.
Järvenpää. Vaakunan hopeinen lyyra viittaa seudun taiteilijoihin, kirjailijoihin ja
Sibeliuksen musiikkiin.
Kajaani. Vaakuna kuvaa Ämmäkosken saarelle 1600-luvulla rakennettua linnaa.
Kangasala. Vaakunan kotkakoristeinen harppu symboloi laulua Kesäpäivä
Kangasalla ja myös urkuteollisuutta. Punaiset pisarat perustuvat taruun verta
itkevästä kivestä kirkon seinässä.
Kokkola. Liekehtivä tervatynnyrisinetti vuodelta 1620 kuvastaa seudun historiallista
elinkeinoa tervakauppaa; Kustaa II Adolf perusti tuolloin kaupungin
Kuru. Vaakunassa kuru, rotko.
Lappeenranta. Nuijaan nojaava metsäläinen viittaa kaupungin nimeen Lappstrand.
Lohja. Halsteri viittaa keskiaikaan. Kirkon suojeluspyhimys oli Laurentius, joka uhmasi
keisaria ja sai marttyyrikuoleman, kun hänet paahdettiin halsterilla. Pähkinätertut
kuvastavat paikkakunnan hedelmällisyyttä.
Loviisa. Kaksi tykinputkea ja ankkuri viittaavat linnoitukseen ja merenkulkuun.
Mikkeli. Vaakunassa on useita symboleita: marsalkan sauvat, maakunnan jousiaihe,
vaakunan yllä  kreivin kruunu ja alla vapaudenristi päämaja-ajan muistona.
Nokia. Vaakunan musta näätä tarkoittaa nokiaa eli nokinäätää.
Nurmes. Kolme karhunkeihäänkärkeä.
Rovaniemi. Haaruristi viittaa Kemi- ja Ounasjoen yhtymäkohtaan, salamakoro
voimalaitoksiin, Totto-liekki varoitti palaessaan vihollisesta.
Sammatti. Vaahteranlehti viittaa Elias Lönnrothin nimeen (lönn = vaahtera).
Siilinjärvi. Mustassa kentässä kaksi kultaista kassaraa (vesuria) viittaavat Kasurilan
kylään.
Sipoo. Mustassa kentässä hopeinen sudenpää. Sipoolaisten esi-isät saapuivat
paikkakunnalle sudenpääkoristeisellä viikinkilaivalla.
Tampere. Vaakunassa aalto viittaa Tammerkoskeen, vasara teollisuuteen ja
Merkuriuksen sauva keskeiseen kauppapaikkaan.
Utsjoki. Revontulet ja tähti, Lapin talven tunnukset.
Vaasa. Vaakuna periytyy vuodelta 1611, jolloin kaupunki sai hallitsijasuvun
nimen. Vaakunan on epätavallisen muotoinen ja aiheesta on useita tulkintoja.
Vapaudenristi liitettiin vaakunaan 1918, jolloin Vaasa oli maan pääkaupunkina.

SUURIMMAT ASUKASLUVUT   (31.12.2008)

1. Helsinki       575 000 asukasta      
2. Espoo          242 000
3. Tampere       210 000
4. Vantaa         195 000
5. Turku           176 000
6. Oulu             135 000
7. Jyväskylä     128 000
8. Lahti             100 000
9. Kuopio            92 000
10. Kouvola           88 000
    1973 Suomen suurimmat kaupungit: 
    1. Helsinki   (515 520)
    2. Tampere  (166 858)
    3. Turku       (163 130)
    4. Espoo      (109 323)
    5. Lahti          (93 157)

 

PIENIMMÄT ASUKASLUVUT

1. Sottunga           112  asukasta
2. Iniö                    249
3. Velkua               264

    Kaskinen on asukasluvultaan Suomen pienin kaupunki, 1480 asukasta

SUURIMMAT PINTA-ALAT

1. Inari                   17 333 km²
2. Sodankylä          12 415
3. Enontekiö             8 463

PIENIMMÄT PINTA-ALAT (Alat ilman merialueita)

1. Kauniainen               6,0 km²
2. Kaskinen                10,7
3. Maarianhamina        11,8 

KUNTIA PÅ SVENSKA
Kaksikielisillä kunnilla on yleensä kaksi nimeä. 71 yksikieliselle suomenkieliselle
kunnalle on vahvistettu myös ruotsinkielinen nimi. Joskus käytetään historiallisia
ruotsinkielisiä nimiä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänin kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
Kaksikielisiä kuntia on 43 kpl (2009). Yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia on 19,
joista Ahvenanmaan kaikki 16 kuntaa ovat ruotsinkielisiä. Eniten ruotsinkielisiä
asukkaita on Helsingissä, 34 000. Suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä on
Hammarlandissa, 96%.