MATKAILUTIET
MATKAILUKOHTEET
NÄHTÄVYYDET
TAMPERE
HELSINKI
TURKU
HÖLJÄKKÄ
MATKAILUTIET
Tiehallinnon virallisia matkailuteitä on kahdeksan (2008), niiden yhteispituus on
3000 km. Tiehallinto antaa oikeuden matkailutiemerkin käyttöön.
1. Hämeen Härkätie, historiallinen maisemareitti Turusta Hämeenlinnaan
2. Kuninkaantie, osa vanhaa postireittiä Bergenistä Pietariin
3. Revontulten tie, Torniosta Kilpisjärvelle
4. Saariston rengastie, Turun saaristossa
5. Sininen tie, alkaa Norjasta, kulkee Suomessa Pohjanmaalta Karjalaan
6. Taikayön tie, kulkee mm. Urjalan kautta
7. Via Karelia, aiemmin nimellä Runon ja rajan tie, seurailee itärajaa etelästä
pohjoiseen
8. Vihreän kullan kulttuuritie, seurailee Saimaan rantoja
MATKAILUKOHTEET (v 2009)
- Vuokatti 520 000 yöpymistä, 13 rinnettä, 8 hissiä, 7000 vuodepaikkaa
- Rovaniemi 480 000 yöpymistä
- Ruka 400 000 yöpymistä, 29 rinnettä, 19 hissiä
- Levi 320 000 yöpymistä, 45 rinnettä, 27 hissiä, 21 000 vuodepaikkaa
- Ylläs 310 000 yöpymistä, 61 rinnettä
- Saariselkä 270 000 yöpymistä, 11 rinnettä, 5 hissiä, 13 000 vuodepaikkaa
- Eräitä kohteita (järjestys vaihtelee vuosittain):
-- Linnanmäki 1 000 000 kävijää
-- Särkänniemi 1 500 000 kävijää, joista puolet huvipuiston alueella
-- Suomenlinna 660 000
-- Temppeliaukion kirkko 560 000
-- Korkeasaari 510 000
-- Uspenskin katedraali 520 000
- MALO -luokitus -- matkailuyritysten valtakunnallinen majoituksen, mökkien ja
palveluiden luokitus maaseudulla
NÄHTÄVYYDET
- Aulanko, Hämeenlinna, vanhimpia kulttuuri- ja vapaa-ajankohteita, luonnonsuojelualue.
- Bomban talo ja karjalaiskylä, Nurmes, alkuperäinen talo sijaitsi Suojärvellä (1978).
- Haminan bastioni, tähdenmuotoinen linnoitus, rakentaminen alkoi 1723, venäläiset
rakensivat valmiiksi 1800 -luvun alussa.
- Hvitträsk, Kirkkonummi, kolmen arkkitehdin (Herman Gesellius, Armas Lindgren ja
Eliel Saarinen) kulttuurikoti ja arkkitehtitoimisto (1903); ravintola ja museo.
- Imatrankoski, syntynyt 5000 vuotta sitten, Suomen vanhin matkailunähtävyys,
kansallismaisema, Valtionhotelli (Usko Nyström, 1903).
- Juseliuksen mausoleumi, Pori, kahdeksankulmainen uusgoottilainen tyyli, arkkitehti
Josef Stenbäck (1903)
- Kalela, Ruovesi, Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee (1895)
- Kerimäen kirkko, maailman suuroin puukirkko, 5000 paikkaa (valmistui 1847).
- Kerman kanava, Heinävesi, 250 m, yhdistää Kermajärven Heinäveteen (1905).
- Kyminlinna, Kotka, rakennettiin 1803-07, mutta ei koskaan valmistunut.
- Merikeskus Vellamo, Kotka, Suomen merimuseo (2007).
- Pisa, vaara Nilsiässä, Täyssinän rauhan 1595 rajamerkki, näkötorni, luonnonsuojelualue.
- Puijon torni, korkeus 75 m, Kallaveden pinnasta 225 m (1963).
- Pyhän Henrikin kirkko, Pyhtää (valmistui 1460).
- Pyhän Laurin kirkko, Perniö (1480).
- Pyhän Ristin kirkko, Rauma (1400-luvulla)
- Runebergin lähde, Ruovesi, paikka, jossa Runeberg kirjoitti Lähteellä-laulun (Sua
lähde kaunis katselen..)
- Seidat, (seita), saamelaisten pyhiä uhripaikkoja, tunnetaan yli 60 Lapin kunnissa.
- Tarvaspää, Espoo, Akseli Gallen-Kallelan ateljee (1913); museo
- Valamon luostari, Uusi Valamo, ortodoksiluostari Heinävedellä, vanha Valamo
sijaitsi Valamon saaressa Laatokassa, muutto 1940.
- Vääksyn kanava, Asikkala, yhdistää Vesijärven Päijänteeseen, Suomen vilkkain
kanava, yksi sulku, korkeusero 3 m (valmistui 1871).
- Yyteri, Pori, Suomen pisin hiekkaranta 6 km, nudistiranta
TAMPERE
- Kustaa III perusti Tampereen vuonna 1779
- Pinta-ala 688 neliökilometriä, Aitolahti liitettiin 1966 ja Teisko 1972.
- Tammerkoski laskee Näsijärvestä Pyhäjärveen, pudotusta 18 m, 3 voimalaa.
- Suomen ensimmäinen paperitehdas 1783.
- Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Hatanpäälle 1916.
- Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo 1892
- Finlaysonin palatsi, valmistui tehtaan johtajien yksityisasunnoksi 1899.
- Finlaysonin puuvillatehdas 1820, Suomen ensimmäinen suurteollisuuslaitos
- Tampella, alk. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy 1861 aloitti Suomen
konepajateollisuuden
- Rollikka eli johdinauto tuli Tampereelle ensimmäisenä Suomessa 1948;
Viimeinen rollikka ajoi vuonna 1976
- Höyrylaiva Kurun muistomerkki (Näsijärvi 1929, 130 hukkui)
- Hämeensillan Pirkkalaisveistokset: Suomen neito, Veronkantaja, Eränkävijä,
Kauppias; pronssia, Wäinö Aaltonen 1929
- Tuomiokirkko (Lars Sonck, 1907) Hugo Simbergin seinämaalaukset
"Haavoittunut enkeli" ja "Kuoleman puutarha" sekä "Köynnöksenkantajat" fresko;
Magnus Enckellin alttaritaulu "Ylösnousemus"
- Yhteiskunnallionen Korkeakoulu (per. 1925) muutti Helsingistä Tampereelle 1960,
nimenvaihdos Tampereen yliopistoksi 1966.
- Runoilijan tie, höyrylaivareitti Tampereelta Virroille
- Amurin työläismuseokortteli
- Jääkiekkomuseo
- Lenin-museo: ainoa vakinainen Lenin museo maailmassa, toimii
Työväentalossa, jossa Stalin ja Lenin tapasivat ensi kerran; perustettu 1946
- Sara Hildenin taidemuseo Särkänniemessä
- Pispalan kaupunginosa, rakennettiin ilman asemakaavaa; nimi Pispan talosta,
joka majoitti piispan tämän matkojen aikana; liitettiin Tampereeseen 1937.
- Pyynikin harju
- Rajaportin sauna Pispalassa, Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna
- Särkänniemen huvipuisto, Näsinneula (168 m); Delfinaario
- Hakametsän hallissa on 33 mestaruusviiriä: Ilves 16, Tappara 15, KooVee 1, TaPa 1.
HELSINKI
- Helsinki perustettiin Kustaa Vaasan määräyksellä v. 1550
- Senaatintori, laidoilla C L Engelin suunnittelemat Tuomiokirkko, Valtioneuvoston
linna ja Yliopiston päärakennus
- Suomenlinna, alk. Sveaborg eli Viapori, 1700-luvun lopulla valmistunut
varuskuntalinnoitus, suunnittelija tykistön everstiluutnantti Augustin Ehrensvärd;
UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 1991; noin 800 asukasta.
- Linnanmäki, avattiin 1950, suosituin laite vuoristorata, osoite Tivolikuja 1
- Korkeasaari, perustettu 1889, yli 200 eläinlajia, lähes 1000 kasvilajia
- Eduskuntatalo, suunnittelija J S Siren, valmistui 1931; laajennusosa 1978,
lisärakennus 2004; julkisivussa on 14 pylvästä, portaita 46; istuntosalia kiertää
5 Wäinö Aaltosen figuuriveistosta: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko,
Sadonkorjaaja, koko sarjan nimi on "Työ ja tulevaisuus"; oveton avoin hissi on
nimeltään paternoster; edustalla Svinhufvudin (linja-autoaseman puolella)
ja Ståhlbergin patsaat, Kallion patsas hiukan pohjoisempana
- Pikkuparlamentti, Eduskunnan lisärakennus valmistui 2004, suunnittelija Pekka
Helin; paikalla oli ennen Espoon tulli, viimeinen tulli perittiin 1889.
- Olympiastadion, suunnittelijat Yrjö Lindegren (voitti olympiakultaa Lontoossa
1948 taidelajeissa, arkkitehtuuri) ja Toivo Jäntti, valmistui 1938; tornin korkeus 72 m;
nykyisin 40 000 istumapaikkaa, katsojaennätys 70 435 o-kisojen avajaisissa 1952.
- Finlandiatalo, Alvar Aallon suunnittelema talo valmistui 1971
- Presidentinlinna, suunnittelija Pehr Granstedt, valmistui 1820 J H Heidenstrauchin
asuintaloksi, myöhemmin keisarin Suomen palatsi, sotilassairaala; presidentinlinnaksi
kunnostettiin 1921; linnassa ovat asuneet muut presidentit paitsi Mannerheim, Kekkonen,
Ahtisaari ja Halonen; ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton järjesti Ståhlberg 1922.
- Tamminiemi, (Villa Ekudden) suunnittelu Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell;
valmistui 1904 tukkukauppias Nissenin huvilaksi; Amos Anderson lahjoitti talon valtiolle;
Rytin, Mannerheimin ja Kekkosen virka-asunto; nykyisin Urho Kekkosen museo
- Temppeliaukion kirkko, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen, avattiin 1969
- Uspenskin katedraali, sunnittelija Aleksei Gornostajev; valmistui vuonna 1868;
Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko; kupolien lukumäärä on 13, joka on
Kristuksen ja hänen apostiensa määrä
- Ateneumin taidemuseo, suunnittelija Theodor Höijer, avattiin 1887; päätykolmiossa
lukee Concordia res parvae ("Yksimielisyydessä pienet asiat kasvavat")
- Rautatieasema, suunnittelija Eliel Saarinen 1904; sisäänkäynnin Lampunkantajat
suunnitteli Emil Wickström; ensimmäinen asema valmistui 1860.
- Kansallismuseo, suunittelu Gesellius, Lindgren, Saarinen, avattiin 1916;
museossa on noin 500 000 esinettä
- Kiasma, nykytaiteen museo, suunnittelija amer. Steven Holl, avattiin 1998
- Kallion kirkko, suunnitellja Lars Sonck 1912, korkeus 65 m, 1600 istumapaikkaa.
- Johanneksen kirkko on paikkaluvultaan Suomen suurin kivikirkko, 2600 paikkaa.
- Paasitornin eli työväentalon on suunnitellut Karl Lindahl, valmistui 1908. Talo oli
punaisten päämaja 1918
- Helsinki numeroina
- asukkaita 579 000 (6/2009)
- ravintoloita 800
- pinta-ala, km² 610
- liikennevaloja 450, joissa 22 000 lamppua
- saaria 315
- urheilukenttiä 270
- päiväkoteja 250
- museoita 70
- kirkkoja 50
- hotelleja 45, joissa 7100 huonetta
- elokuvateattereita 44
- teattereita 20
- uimahalleja 13
- Helsingin kaupunginjohtajat itsenäisyyden aikana
1. Arthur Castren (nuors) 1922-30
2. Antti Tulenheimo (kok) 1931-44
3. Eero Rydman (edistysp) 1944-56
4. Lauri Aho (kok) 1956-68
5. Teuvo Aura (lib) 1968-78
6. Raimo Ilaskivi (kok) 1979-91
7. Kari Rahkamo (kok) 1991-96
8. Eva-Riitta Siitonen (kok) 1996-2005
9. Jussi Pajunen (kok) 2005-
- Helsingissä on yli 4000 katua
-- Suomenlinnassa on katuja, mutta ei lainkaan kadunnimiä.
-- Mannerheimintie on pisin katu, 5,4 km, sillä on vain yksi poikkikatu: Nordenskjöldinkatu;
-- Tilkanvierto alittaa Mannerheimintien, eikä siten ole sen varsinainen poikkikatu.
-- Itäväylä katsotaan maantieksi, pituus on 11,3 km, josta katuosuutta 7,3 km
- Luotikuja, Helsingin lyhin katu, 9 m, Lassilassa
- Kymmenien Helsingin katujen nimet on vaihdettu. Tässä eräitä:
Ennen Nykyisin
Arkadianaukio - Paasikivenaukio
Espoonkatu - Paasikivenkatu
Heikinkatu - Mannerheimintie
Kalmistonkatu - Mechelininkatu
Kammiokatu - Sibeliuksenkatu
Kampinkatu - Urho Kekkosen katu
Läntinen Rantatie - Merikannontie
Meilahdenkatu - Eino Leinon katu
- Ravintola Kaisaniemi on Helsingin vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola
- Hotelli Seurahuone on vanhin hotelli.
- Ruiskumestarin talo Kruunuhaassa on vanhin puutalo, 1818.
- Sederholmin talo Senaatintorin laidalla on vanhin rakennus, 1757.
- Malmin hautausmaa on Suomen suurin. Sinne haudataan vuosittain 2000 vainajaa.
Kaikkiaan hautauksia on ollut 200 000. Hautausmaa on avattu 1894.
- Kaapelitehdas; Suomen Kaapelitehdas perustettiin 1912; toimitusjohtajana
Verner Weckman (olympiavoittaja Ateenassa 1906 ja Lontoossa 1908); yhtiö
fuusioitiin Nokiaan 1967; Suojeltiin 1991; Nykyisin talossa on mm. yrityksiä,
taiteilijoita, museoita, näyttelytiloja, tanssikeskus ja Valokuvataiteen museo.
- Raitiovaunut (hevosvetoiset) tulivat 1891, sähköistys 1900. Raitiovaunukaluston määrä
132 kpl ja varavaunut, linjojen yhteispituus 95 km, 60 milj. matkaa (2010), 266 pysäkkiä
- Metro, valmistui 1982, 17 asemaa, pituus 21 km.
- Trollikat eli johdinautot tulivat 1949, poistettiin 1985.
TURKU
- Perustettu 1229. Pääkaupunki vuoteen 1812.
- Turun Akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, perustettiin 1640, siirtyi
Helsinkiin 1827, siitä tuli myöhemmin Helsingin yliopisto
- Turun palo 1827
- Turun linna, rakennettu 1200-luvulla, nykyisin historiallinen museo
- Turun tuomiokirkko, rakennettu pääosin 1200-luvulla, luterilaisen kirkon
pääkirkko, pihalla Mikael Agricolan patsas
- Forum Marinum -merimuseo: Suomen Joutsen, parkki Sigyn
- Aboa Vetus & Ars Nova - arkeologinen ja nykytaiteen museo, kaupungin
keskiaikaiset rauniot
- Sibelius -museo
- Wäinö Aaltosen museo
- Luostarinmäen käsityöläismuseo
- Apteekkimuseo ja Qwenselintalo
- Puutorin Vessa, nykyisin ravintolana, 6.6. Kustaanpäivänä valitaan Vuoden Kustu
- Joulurauha julistetaan Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona klo 12.00;
tilaisuus radioitu vuodesta 1935, televisioitu vuodesta 1983; alkaa sanoilla
"Huomenna, jos Jumala suo..."
- Down by the Laituri -kaupunkifestari heinäkuussa
- Ruisrock vuodesta 1970
- Raitiovaunut poistettiin Turun liikenteestä 1972
HÖLJÄKKÄ
- Nurmeksen eteläisin kylä, vajaa 150 asukasta, kesällä tuplaten.
- Sijaitsee Pielisen pohjoisrannalla Kolin, Tahkon ja Vuokatin tuntumassa.
- Höljäkkä valittiin vuoden kyläksi Pohjois-Karjalassa v. 2008
- Höljäkän Nuorisoseura (per. 1901) valittiin valtakunnalliseksi vuoden
nuorisoseuraksi vuonna 2003.
- Höljäkän Erä ampuu joka vuosi hirvikiintiönsä, ja istuu nuotiolla Tammakorven
metsästysmajalla.
- Kesäteatterissa esitetään paikallisin voimin ja paikallisten kirjoittamia suosittuja
näytelmiä kuukauden verran.
- Bomban karjalaiskylä on Höljäkän ja Nurmeksen nähtävyyksiä, noin 20 km.
- Junalla pääsee Höljäkän asemalta esim. Helsinkiin nopeimmillaan 6,5 tunnissa.
- Höljäkkä Oy (Iivari Mononen Oy) valmistaa kyllästettyjä puupylväitä
pääasiassa vientiin.
- Savumuikut ja hirvipaisti ovat Pielisen rantojen herkkua.
- Risto Räppääjä teki reissun Höljäkkään ja Konnaan etsiessään Viimeistä
tötteröä, kirj. Nopolan sisarukset.
- Golf-kenttiä on 5 kpl noin tunnin matkan päässä. Upea Pielis-Golfin kenttä
sijaitsee aivan Bomban tuntumassa, pari kilometriä Nurmeksen keskustasta.
- Akilles -pohkeenvenytin on kehitetty Höljäkässä, valmistetaan Nurmeksessa.
Tarkemmin wwww.ringnet.fi
- Näiden sivujen ylläpito tehdään Höljäkässä.
|
Suomitieto 