|
SUOMEN JÄÄNMURTAJAT
SATAMAT
SUURTEN LAIVOJEN KOKOLUOKAT
SOTA-ALUSTYYPIT
LAIVAN TERMEJÄ
MERENKULUN TERMEJÄ
ALUSTYYPPIEN LYHENTEET
ALUSTYYPIT
PERINNELAIVAREKISTERI
MUUTA TIETOA
SUOMEN JÄÄNMURTAJAT
Suomen jäänmurtajalaivastossa on kahdeksan (8) alusta:
Botnica, Fennica, Nordica, Kontio, Otso, Sisu, Urho, Voima.
SATAMAT
Maailman suurimmat satamat:
Shanghai, Singapore, Rotterdam (Euroopan suurin), Hongkong, Busan (Et.-Korea)
Suomen suurimmat tavarasatamat:
Sköldvik, Helsinki, Kotka, Naantali, Kokkola
Suomen suurimmat matkustajasatamat:
1. Helsinki 9 milj. matkustajaa
2. Turku 3 milj. matkustajaa
3. Vaasa 60 000 matkustajaa
4. Naantali 50 000 matkustajaa
Suomen vilkkaimmat sisävesisatamat ovat Tampere, Lahti ja Kuopio
SUURTEN LAIVOJEN KOKOLUOKAT
- E-Maærsk -laivaluokka, koko on yli 11 000 TEU-yksikköä
- Freedom -luokka, risteilyalusten suurin kokoluokka
- Panamax -luokka , mahtuu kulkemaan Panaman kanavan kautta
- Saimax -luokka, mahtuu kulkemaan Saimaan kanavan kautta
- Nimitz - luokka, USA:n laivaston ydinkäyttöiset lentotukialukset, joista
useat nimetty presidenttien mukaan: Washington, Lincoln, Roosevelt,
Eisenhower, Truman, Reagan, Bush
- Typhoon - luokka, (ven. Akula - luokka) venäläiset ydinkäyttöiset
sukellusveneet, joissa on mannertenväliset monikärkiydinohjukset
- Knock Nevis on maailman suurin laiva, norjalainen supertankkeri,
pituus 458 m, leveys 69 m, vetää 4 milj. barrelia öljyä
SOTA-ALUSTYYPIT
- Lentotukialukset - käytössä 21 kpl, joista USA:lla 11
- Taistelulaivat - uppouma yli 17 500 tonnia; tunnetuimmat Bismarck
(käyttöön 1940), Tirpitz (1941), Yamato (1941), USS Missouri (1944)
- Panssarilaivat - käytöstä poistunut raskas alustyyppi
- Ristelijät - suuria aluksia jotka pystyvät itsenäiseen toimintaan
- Hävittäjät - uppouma 2000 - 5000 tonnia
- Torpedoveneet - aseistuksena torpedot
- Fregatit - uppouma noin 2000 tonnia
- Korvetit - uppouma noin 1000 tonnia
- Miinanraivaajat
- Sukellusveneet; USS Nautilus oli ensimmäinen ydinkäyttöinen sukellusvene
LAIVAN TERMEJÄ
- Bulbi ison laivan vedenalainen keulapaksunnos, pienentää veden vastusta
- Fokka maston etupuolella oleva kolmiomainen etupurje
- Genua fokkaa suurempi etupurje, joka ulottuu maston takapuolelle
- Haruspurje aluksen pituussuuntainen purje, kiinnittyy alhaalta alaspäin aluksen
kanteen tai toiseen mastoon
- Kahvelipurje vinosuunnikkaan muotoinen pituussuuntainen purje, yläkulma viistottu
- Raakapuomi maston vaakasuora, kölisuuntaan nähden poikittainen puomi
- Raakapurje raakapuomiin kiinnittyvä usein suorakaiteen muotoinen purje
- Spinaakkeri, spinnu, maston huippuun kiinnittyvä kolmiomainen pallopurje
- Kronometri tarkkuuskello
- Loki tapahtumapäiväkirja; nopeus- ja matkamittari
- Messi laivan henkilökunnan ruokailutila
- Paapuuri aluksen vasen puoli perästä katsottuna
- Pentteri aluksen keittokomero
- Pylpyrä väkipyörä
- Sekstantti optinen kulmanmittauslaite
- Styyrpuuri tyyrpuuri, aluksen oikea puoli perästä katsottuna
- Takila raki, aluksen masto, puomit ja köysistö
- Touvi paksu köysi
- Vorokki tukkien kasaamisessa käytetty pystykela, toimi laivoissa lihasvoimin
MERENKULUN TERMEJÄ
- Eranto maantieteellisen ja magneettisen navan välinen kulma
- GPS Global Positioning System, satelliittipaikannusjärjestelmä
- Horisontti taivaan ja merenpinnan näennäinen yhtymäkohta
- Kardinaaliviitta turvamerkki, osoittaa suunnan, jossa kulkukelpoista vettä
- Kn, knot solmu, nopeuden yksikkö
- Kummeli valkoinen maamerkki, yleensä valkoiseksi maalattu kivikasa
- Lateraaliviitta turvamerkki, joka osoittaa väylän vasenta tai oikeaa reunaa
- Latitudi leveyspiiri
- Longitudi pituuspiiri
- Mayday hätäsanoma, toistetaan kolme kertaa
- Meridiaani napojen kautta kulkeva pituuspiiri
- Merimaili meripeninkulma, mpk, pituuden mittayksikkö, n. 1852 m
- Nadiiri zeniittiä vastapäätä oleva piste
- Puosu merimiesten nokkamies
- Reimari meriviitta
- Solmu nopeuden yksikkö, meripeninkulmaa tunnissa eli 1,852 km/h
- SOS hätäsanoma, joka annetaan morseaakkosilla ( ...---... eli 3 lyhyttä,
3 pitkää, 3 lyhyttä) alunperin saksalainen, hyväksyttiin virallisesti 1908
- Syväys laivan alimpien rakenteiden etäisyys vedenpinnasta
- TEU (Twenty foot equivalent unit) konttiliikenteen perusyksikkö; kontin pituus
20 jalkaa; se on myös 20 jalan ISO-kontti, 40 jalan ISO-kontti on 2 TEU-yksikköä
- Trimmi laivan kulkuasento, perän ja keulan syväyksien erotus
- Uppouma laivan kellunnassa syrjäyttämän vesimäärän paino tonneina
- Zeniitti taivaankannen lakipiste suoraan katsojan yläpuolella.
ALUSTYYPPIEN LYHENTEET
- S/s, SS höyrylaiva
- M/s dieselmoottorilaiva
- M/aux purjelaiva
- NS ydinkäyttöinen alus
- S/v purjelaiva
- S/y purjelaiva
- lolo lift on - lift off, alus joka lastataan ja puretaan nosturin avulla
- roro roll on - roll off, alus, joka lastataan ja puretaan pyörillä kulkien
ALUSTYYPIT
- Jahti yksimastoinen purjealus, kilpa- ja huvikäyttö
- Kutteri yksimastoinen, useita keulapurjeita, pienikokoinen purjealus, 1700-luvulta
- Sluuppi yksimastoinen, kaksipujeinen purjealus; laivaston yhteysalus
- Strussi yksimastoinen soudettava purjealus 1500-luvulta
- Brikantiini 2-mastoinen purjealus, etumasto täystakiloitu, takamastossa pitkittäispurjeet
- Jaala 2-3–mastoinen purjealus, haarukkapurjeet, 1800-luvulta
- Jooli 2-mastoinen purjealus, mesaanimasto peräsinakselin takana
- Ketsi 2–mastoinen purjealus, isomasto edessä, mesaanimasto peräsimen etupuolella
- Kuunari 2- tai useamastoinen, pitkittäistakiloitu, etumasto ei pidempi kuin muut, etu- eli
fokkamastossa voi olla raakapurjeet
- Priki 2–mastoinen keskikokoinen purjealus, raakapurjeet ja haruspurjeet molemmissa
mastoissa, ainakin takimmaisessa mastossa kahvelipurje
- Barkentiini vähintään 3-mastoinen keilamastossa raakapurjeet, muissa pitkittäispurjeet
- Fregatti vähintään 3-mastoinen purjealus, raakapurjeet
- Holkki 3–mastoinen kauppalaiva
- Parkki 3–5 -mastoinen purjealus, muissa paitsi takamastossa täystakila eli raaka- ja haruspurjeet, takamastossa kahvelipurje; kauppa- ja sota-alus
- Barkassi sotalaivaston tilava höyrykäyttöinen kuljetusvene
- Dzonkki pienehkö purjealus Kiinan joilla ja rannikolla
- Kaleeri matalassa soudettava sota-alus, alk. Välimereltä, jopa 3000 eKr
- Kaljaasi kaleerityyppinen soudettava alus, myöh. 2-7 –mastoinen purjealus
- Knarri viikinkien kauppalaiva
- Koggi hansalaiva, saksalainen purjealustyyppi keskiajalta, kauppa- ja sotalaiva
- Korvetti pienehkö fregatti, kanuunat, alkuaan 1700-luvulta
- Kuutti pieni maalaisalus 1500-luvulta
- Lehteri sama kuin lotja
- Lotja yleisnimitys 1600-l. pienille kuljetusaluksille, soudettava, purjeet
- Proomu hinattava kuljetusalus
- Pursi yleisnimitys pienelle purjealukselle tai saaristopurjehtijalle
- Troolari troolia käyttävä kalastusalus
- Uisko kansanomainen nimitys yksimastoiselle soutuveneelle
PERINNELAIVAREKISTERI
- Museoviraston ylläpitämään rekisteriin on hyväksytty 89 alusta (11/2008),
joista 55 höyrylaivaa, 15 moottorilaivaa,15 purjelaivaa ja neljä proomua.
- Suomen Merimuseo siirtyi Helsingin Hylkysaaresta Kotkaan 2007.
- Forum Marinum –merikeskuksessa (Turku) on museoaluslaivasto,
jossa on mm. Suomen Joutsen (rakennusvuosi 1902), parkki Sigyn (1887)
ja miinalaiva Keihässalmi (1957).
MUUTA TIETOA
- Suomessa on 750 000 venettä.
- Yli 80 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse
- Arcturus oli laiva, joka toi jääkärien pääjoukon Vaasaan 1918
- Ilmarinen ja Väinämöinen olivat panssarilaivoja, laivaston suurimmat alukset; Ilmarinen törmäsi miinaan ja upposi 1941, 271 hukkui, 132 pelastui; Väinämöinen luovutettiin Neuvostoliitolle sotakorvauksena.
- Viirikkö on merivoimien perusyksikkö, vastaa maavoimien komppaniaa; seuraava suurempi yksikkö on laivue.
- Hurtigruten, rannikkolauttareitti Norjan rannikolla, Berganistä Kirkkoniemeen,
2000 km, edestakainen risteily kestää 11 päivää.
- Yhdysvaltain viides laivasto toimii Persianlahdella, kuudes laivasto Välimerellä ja seitsemäs laivasto Japanin-Korean vesillä
- Iso-Britannian Grand Fleet toimi ensimmäisen maailmansodan aikana
- Venäjän laivastoja ovat Pohjoinen laivasto (tukikohdat Severomorsk, Poljarnyi), Itämeren laivasto (Kaliningrad, Kronstadt), Tyynenmeren laivasto (Vladivostok, Petropavlovsk) ja Mustanmeren laivasto (Sevastopol)
- Stalinets -luokan eli S-luokan sukellusveneet olivat Neuvostoliiton laivaston
keskiraskaita sukellusveneitä, joita valmistettiin 51 kpl 1936-48. Yksi upposi
Ahvenanmerellä 1940. S-luokan edeltäjä oli Leninets- eli L-luokka.
- Mayflover, alus joka vei 1620 Englannista Pohjois-Amerikkaan ensimmäiset uudisasukkaat, puritaaniset pyhiinvaeltajat
|
|
Viimeksi päivitetty ( 09.04.2012 )
|
|
|
