|
AIKA
AURINKO
KUU
PLANEETAT
LINNUNRATA
TUNNETUIMMAT TÄHDISTÖT
AVARUUDEN TERMIT
AVARUUDEN VALLOITUS
AIKA
- Vuorokaudessa on 1440 minuuttia ja 86 400 sekuntia.
- Vuodessa on 525 600 minuuttia ja 31 536 000 sekuntia.
KUU - Halkaisija: 3 476 km
- Massa: 0,01 (Maa=1)
- Keskitiheys: 3,3 (Vesi=1)
- Pyörähdysaika: 27,3 vrk
- Kiertoaika Maan ympäri: 27,3 vrk
- Keskietäisyys Maasta: 384 400 km
- 12 amerikkalaista astronauttia kävi Kuussa 1969-72
- Kuunäytteitä tuotiin maahan yht. 382 kg.
AURINKO - Etäisyys maasta 150 milj. km
- Halkaisija 1 392 000 km
- Halkaisija/maa 109 (Maa=1)
- Keskitiheys 1,4 (Vesi=1)
- Pyörähdysaika ekvaattorilla 27 pv
- Lämpötila pinnalla 6060 °C
- Lämpötila sisuksessa 15 milj. °C
- Auringonpilkut ovat fotosfäärin kohtia, jotka ovat ympäristöään
viileämpiä kohtia, jotka näkyvät tummempina auringonpilkkuina - Auringonpimennys syntyy kun Kuu siirtyy Maan ja Auringon väliin
ja peittää Auringon. Helsinki – Joensuu -linjalla näkyi täydellinen
auringonpimennys 1990 - Aurinkotuuli syntyy kun Auringon säteilyn paine "puhaltaa" jatkuvasti
Auringon ulompien osien kaasua poispäin. Aurinkotuulen hiukkasia
osuu maapallon napa-alueiden ympäristöön ja se aiheuttaa revontulet - Aurinkokunta tarkoittaa aurinkoa ja planeettoja kuineen.
- Fotosfääri on Auringon pinnan kerros, josta näkyvän valon säteily
on lähes kokonaan peräisin. - Korona on Auringon uloin kerros, ulottuu miljoonien kilometrien päähän.
- Protuberanssi on Auringon koronan kaasupilvi, lämpötila on 10-20 000 °C
- Punainen jättiläinen, valkea kääpiö ja musta kääpiö ovat tähden
sammumisen loppuvaiheita.
PLANEETAT
Planeettoja on kahdeksan.
Ns. sisäplaneetat ovat Maan radan sisäpuolella eli Merkurius ja Venus.
Ns. ulkoplaneetat, käytetään myös nimitystä jättiläisplaneetat tai kaasuplaneetat
ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.
Merkuriuksella ja Venuksella ei ole kuita.
Venuksen pyörähdysaika on pisin, 224 vrk, seuraavana Mekurius 59 vrk, sitten
Mars 26,5 h ja Maa 23 h 56 min. Nopeimmin pyörii Jupiter 9,9 h.
Marsin kuut ovat Phobos ja Deimos.
Jupiterilla on eniten kuita, 63 kpl. Isoimmat niistä ovat Ganymedes, Callisto, Io ja
Europa, jotka Galilei löysi jo v. 1610. Ganymedes on aurinkokunnan suurin kuu
(halkaisija 5262 km).
Saturnukselta on löydetty ainakin 61 kuuta (11/2009). Lisää odotetaan löytyvän.
Suurin ja tunnetuin kuu on Titan (halkaisija 5150 km). Cassini-luotain kuvaa
Saturnusta ainakin 2010 saakka.
Uranuksen isoimpia kuita ovat Ariel, Umbriel, Miranda, Titania ja Oberon (halkaisija
1520 km), yhteensä 27 kuuta. Uusia kuita löydetään jatkuvasti. Vuonna 2007
planeetan ympäriltä löydettin 153 kuun tapaista kappaletta, osa hyvin pieniä,
todennäköisesti pienikokoisia asteroideja.
Neptunus on uloin planeetta. Kuita on 13, suurin on Triton, joka kiertää vastakkaiseen
suuntaan emoplaneetan kiertosuunnan kanssa (ainoa tällainen kuuaurinkokunnassa)
Pluto poistettiin virallisesti planeettojen joukosta 2006. Nyt se kuuluu ns. kääpiö-
planeettoihin. Se on pienempi kuin oma Kuumme (halkaisija 2320 km).
Plutolla on kolme kuuta: Kharon (löydettiin 1978), Hydra ja Nix (2005).
Kääpiöplaneetat ovat Aurinkoa kiertäviä suurehkoja kappaleita Kuiperin vyöhykkeellä.
Niiden painovoima riittää muokkaamaan kappaleen pallon muotoiseksi. Kääpiöitä
ovat Pluto, Ceres (sijaitsee asteroidivyöhykkeellä), Eris, Makemake, Haumea.
Maan halkaisija on 12 756 km. (Maa = 1)
Maan etäisyys Auringosta on 149 milj. km, AU (Maa = 1)
Maa on tihein planeetta, tiheys 5,5 (vesi = 1), seuraavina Merkurius 5,4 ja
Venus 5,3. Pienin tiheys on Saturnuksella 0,7.
Kiertoaika v. Etäisyys Halkaisija Massa Painovoima
Merkurius 0,2 0,4 0,39 0,06 0,28
Venus 0,6 0,7 0,95 0,82 0,91
Maa 1 1 1 1 1
Mars 1,9 1,5 0,54 0,11 0,38
Jupiter 11,9 5,2 11,26 318,26 2,34
Saturnus 29,5 9,5 9,45 95,14 0,93
Uranus 83,9 19,2 4,17 14,54 0,79
Neptunus 264,4 30,0 3,86 17,09 1,12
(Pluto 248,8 39,6)
LINNUNRATA
Linnunrata on yksi avaruuden miljardeista galakseista, muodoltaan sauvaspiraali.
Linnunradassa (engl. Milky Way) on yli 500 miljardia tähteä, joista Aurinko on yksi.
Linnunradan läpimitta on 100 000 valovuotta, paksuus 5 - 10 000 valovuotta ja
sen keskus sijaitsee Jousimiehen tähdistössä. Aurinkokunta sijaitsee
26 000 valovuoden päässä keskuksesta.
Lähin suuri galaksi Andromedan galaksi, on 2,5 milj. valovuoden päässä
ja 1,5 kertaa Linnunrataa suurempi.
TUNNETUIMMAT TÄHDISTÖT
Taivaanpallo on jaettu 88 tähdistöön. Nimet ovat antiikin mytologiasta.
Tieteellinen nimi: Suomenkielinen nimi: - Andromeda Andromeda
- Aquarius Vesimies
- Aries Oinas
- Cancer Krapu
- Canes Venatici Ajokoirat
- Capricornus Kauris
- Cassiopeia Kassiopeia
- Centaurus Kentauri
- Corona Australis Etelän kruunu
- Corona Borealis Pohjan kruunu
- Crux Etelän risti
- Draco Lohikäärme
- Gemini Kaksoset
- Leo Leijona
- Libra Vaaka
- Lupus Susi
- Lynx Ilves
- Mensa Pöytävuori
- Orion Orion
- Pisces Kalat
- Puppis Peräkeula
- Sagittarius Jousimies
- Scorpius Skorpioni
- Taurus Härkä
- Ursa Major Iso karhu
- Ursa Minor Pieni karhu
- Virgo Neitsyt
Otava kuuluu Ison Karhun tähdistöön. Otavan tähdet ovat (arab.) Dubhe, Merak,
Phecda, Megrez, Alioth, Mizar ja Alkaid.
Muita nimityksiä Otavalle:
-- Karlavagnen (ruots.)
-- Butcher's Cleaver eli teurastajan lihakirves (engl.)
-- Big Dipper eli suuri kauha (amer.)
-- Iso äitikarhu (ven.)
Pohjantähti eli Polaris on Pienen Karhun kirkkain tähti. Se on taivaannapa tai
taivaannaula, jota tähtitaivas kiertää. Oikeasti taivaannapa on hivenen sivussa
Pohjantähdestä. Alaskan lipussa on Otava ja Pohjantähti.
Pohjantähden sijainti on Merakin ja Dubhen välisen janan 5-kertainen matka.
TÄHTITIETEEN TERMIT
- Aamutähti ja Iltatähti. Venusta sanotaan aamutähdeksi aamulla ennen
auringonnousua ja iltatähdeksi auringonlaskun jälkeen. - Alkuräjähdys Big Bang. Alkuräjähdyksen arvioidaan tapahtuneen 12-14
miljardia vuotta sitten. Maailmankaikkeuden alkuaineiden määräsuhteet:
vety 70%, helium vajaa 30 % ja kaikki muut alkuaineet pari prosenttia. - Asteroidivyöhyke sijaitsee Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Asteroideja
(planetoideja, pikkuplaneettoja) on arviolta ainakin 400 000. Suurimman
Cereksen läpimitta on 1000 km. Apophis on vuoren kokoinen asteroidi
jonka rata kulkee vaarallisen läheltä maapalloa vuonna 2029 tai 2036.
Vuonna 1908 asteroidi (tai komeetta) törmäsi Maahan Siperian Tunguskassa
aiheuttaen valtavan räjähdyksen.
Asteroidi 2988 on nimetty tutkija Tapio Korhosen mukaan. - AU on tähtitieteessä pituuden mittayksikkö, maapallon etäisyys Auringosta,
149,6 milj km = 1 AU. - Ekliptika on maapallon ratataso eli Auringon vuotuinen rata taivaalla.
- Eksoplaneetta on muuta tähteä kuin Aurinkoa kiertavä planeetta. Niitä on
löydetty 420 kpl (11/2009) - Eläinrata on tähtitaivaan vyöhyke, jonka alueella Aurinko, Kuu ja planeetat liikkuvat.
Eläinradan tähdistöjä ovat Oinas, Härkä, Kaksoset, Krapu, Leijona, Neitsyt,
Vaaka, Skorpioni, Jousimies, Kauris, Vesimies ja Kalat. - Epookki, ajanjakso, kausi mm. tähtitieteen kartoissa. Ns. Plancin epookki alkoi
nollahetkestä ja kesti sekunnin murto-osia. Elokuvassa historiallinen kausi - Galaksit ovat tähtien kasautumia. Niissä on usein biljoonia tähtiä. Oma galaksimme,
Linnunrata on spiraaligalaksi ja käsittää Auringon ja puoli biljoona tähteä. - Halleyn komeetta, tunnetuin komeetta, kiertoaika Auringon ympäri 76 v. Sen havaitsi
Edmund Halley (1656-1742). Komeetta oli lähinnä Aurinkoa vuonna 1986, edellisen
kerran se on näkynyt vuonna 1910 ja näkyy seuraavan kerran paljaalla silmällä 2061 - Komeetat ovat Aurinkoa kiertäviä ainekasaumia. Pyrstö syntyy kun Aurinko höyrystää
komeetan ytimestä ainetta. Radat ovat soikeita, kiertoajat pitkiä ja massat pieniä. - Kuiperin vyöhyke, aurinkokunnan ulkoreunalla 30-50 AU:n etäisyydellä oleva alue,
josta on löydetty ainakin 800 kappaletta; Suurin kappale on Pluto. Vyöhykkeellä
ovat myös muut kääpiöplaneetat, paitsi Ceres. - Kvasaari löydettiin vuonna 1963. Ne ovat kaukaisten galaksien ytimien lyhyt
ja aktiivinen kehitysvaihe. - Lagrangen piste, avaruuden kohta, jossa kahden massan vetovoimat kumoavat
toisensa; esim. Maasta 1,5 milj. km päässä Auringon suuntaan on piste, jossa
satelliitit ovat lähes paikallaan. - Meteori ja meteoriitti. Meteori on Maan ilmakehään osuvan hiekanjyväsen
kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, tähdenlento. Jos kappale pääsee
maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. - Musta aukko. Jos tähti luhistuu niin tiheäksi kappaleeksi, ettei säteilykään
pääse pakenemaan siitä, kappaletta sanotaan mustaksi aukoksi. - Neutronitähti on kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.
- Oortin pilvi on komeettavyöhyke, joka sijaitsee aurinkunnan äärilaidalla yli
50 000 AU:n päässä. - Periheli on planeetan radalla sen Aurinkoa lähinnä oleva piste.
- Pimeä aine on maailmankaikkeudessa esiintyvä aine, jota ei ole voitu havaita,
mutta jonka on arveltu muodostavan valtaosan maailmankaikkeuden massasta - Pohjantähti eli Polaris sijaitsee alle asteen etäisyydellä pohjoisesta
taivaannavasta. Pohjantähti on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti. - Pulsari on neutronitähti, joka pyörii nopeasti ja lähettää säteilyä avaruuteen
majakan tavoin toistuvina pulsseina. - Revontulet ovat napojen ympärillä esiintyviä valoilmiöitä, jotka syntyvät
magneettikentässä, kun Auringosta tulleet hiukkaset törmäävät ilmakehään.
Esiintyvät ionosfäärissä 80-300 km korkeudessa. - Sirius eli Alfa Canis Majoris on tähtitaivaan kirkkain tähti; etäisyys 8,6 valov.
- Sisä- ja ulkoplaneetat, sisäplaneetat kiertävät Aurinkoa Maan radan
sisäpuolella, ulkoplaneetat Maan radan ulkopuolella - Supernova tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä.
- Sähkömagneettisen säteilyn lajit ovat aallonpituuden mukaan järjestyksessä:
radioaallot, infrapunasäteily, näkyvä valo, ultravioletti- , röntgen- ja gammasäteily. - Zeniitti on taivaankannen lakipiste; vastaava piste toisella puolen maapalloa on nadiiri
- Valon nopeus 300 000 km/s; valo saapuu Kuusta 1,3 sekuntia, Auringosta
8,3 minuuttia ja lähimmästä tähdestä, Proxima Centaurista 4,27 vuotta - Vulkanus oli kauan etsitty planeetta, jonka epäiltiin olevan Merkuriuksen radan sisäpuolella.
- Wimpit ovat pimeän aineen hiukkasia; niitä ei ole havaittu mutta olemassaolo on päätelty.
AVARUUDEN VALLOITUS
Yli 400 ihmistä on käynyt avaruudessa 1961 – 2005
Taikonautti, kiinalainen avaruuslentäjä
- Venäläiset avaruusohjelmat:
- Sputnik-ohjelma
Sputnik 1 avaruuteen 4. lokakuuta 1957; laukaistiin avaruuteen Tjuratamin
avaruuskeskuksesta; pieni, pallomainen satelliitti, halkaisija 58 cm,
paino 83,6 kg; kiertorata ellipsi, jonka etäisin piste oli 947 km ja lähin piste
227 km; kiertoaika maapallon ympäri oli 96 minuuttia.
Sputnik 2:ssa Laika-koira, joka kuoli avaruudessa 4 päivän kuluttua - Vostok-ohjelma
Juri Gagarin avaruuteen 12.4.1961; kiersi yhden kerran Maan, alus Vostok 1,
kokonaispaino 4725 kg, ratakorkeus 175-327 km, lento kesti 1 h 48 min;
laukaisu Baikonurista, paluu Smelovkaan Saratovin alueelle.
Herman Titov toinen avaruudessa, 17 kierrosta; Vostok 2
Valentina Tereshkova ensimmäinen nainen avaruudessa 1963
Aleksei Leonov teki ensimmäisen avaruuskävelyn 1965 - Sojuz-ohjelma
3 hengen kapseli, v. 1967 alkaen - Saljut-avaruusasemaohjelma
venäläinen ohjelma 1971-91; seitsemän avaruusasemaa - Mir-avaruusasemaohjelma
venäläinen ohjelma (mir = rauha) 1986-2001 kuusi telakointiporttia salli
aseman laajentamisen lisäosilla; lukuisia miehistöjä ja myös lyhyitä
vierailuja; Yhdysvaltain avaruussukkula telakoitui 9 kertaa vv. 1995-98 - Baikonur on yksi Venäjän avaruuskeskuksista, sieltä laukaistiin mm.
ensimmäinen Sputnik 1957. - Plesetsk on avaruuskeskus, jossa tehtiin mannertenvälisten ohjusten
koelaukaisuja, ja laukaistiin sotilas- ja tutkimussatelliitteja - Amerikkalaisten avaruusohjelmat:
- Explorer-ohjelma
amerikkalaisten vastine Sputnikille Explorer 1 avaruuteen 1958; kehittäjä
saksalainen Werner von Braun (V1 ja V2 -raketit) - Mercury-ohjelma 1961 – 1963
1 henkilön kapseli, 6 lentoa
Alan Shepard, 15 min. avaruushyppy 1961
Virgil Grissom, 16 min. 1961
John Glenn, 3 kierrosta, 5 tuntia 1962 - Gemini-ohjelma 1963 – 1966
2 henkilön kapseli, 10 lentoa - Apollo-ohjelma 1967-72
Apollo-ohjelman tavoite oli miehitetty lento Kuuhun.
Apollo 7 oli ensimmäinen miehitetty Apollo-lento, 1968
Apollo 8 teki 10 kierrosta Kuun ympäri, 1969
Apollo 9 harjoitteli telakoitumista, 1969
Apollo 10 kiersi Kuuta, 1969
Apollo 11 Neil Armstrong ja Edwin "Buzz" Aldrin laskeutuivat Kuuhun 20.7.1969
Armstrongin ensimmäiset sanat: "This is one small step for man...one giant
leap for mankind". kuumoduli Eagle: "The Eagle has landed".
komentomoduli Columbia, pilotti Michael Collins ei käynyt Kuussa
Apollo 12 toi näytteitä 37 kg, 1969
Apollo 13 happisäiliö räjähti, "Houston, we have a problem", 1970
Apollo 14 toi näytteitä 48 kg, Kuuauto mukana, 1971
Apollo 15 Kuuauto, 80 kg näytteitä, 1971
Apollo 16 uusia tieteellisiä laitteita, 1972
Apollo 17 uusia laitteita, kolme Kuuajelua, 1972
Kuuhun laskeutuivat Apollolennot numerot 11-17, paitsi 13
Yhteensä 12 astronauttia kävi Kuussa vv. 1969-72.
Lennot kestivät yleensä 9 – 12 vrk.
Kuunäytteitä kuudelta Apollo-lennolta tuotiin Maahan yht. 382 kg. - USA:n avaruussukkulat
Pathfinder malli- ja harjoituskappale
Enterprise liitokokeita, aiempi nimi Constitution
Columbia ensilento 1981, tuhoutui 2003, 7 kuoli
Challenger ensilento 1983, tuhoutui 1986, 7 kuoli
Discovery ensilento 1984
Atlantis ensilento 1985
Endeavour ensilento 1992, korvasi Challengerin
Sukkulat ovat tehneet yli 114 lentoa avaruuteen (11/2008) - NASA (National Aeronautics and Space Administration) on Yhdysvaltain
ilmailu- ja avaruushallinto.
Kennedy Space Center (KSC) Floridassa on USA:n satelliittien tärkein
laukaisupaikka.
Cape Canaveral on NASAn ja Ilmavoimien laaja laukaisukeskus, johon
mm. KSC kuuluu.
Edwardsin lentotukikohta Teksasissa on sukkuloiden varalaskupaikka.
Vandenbergin avaruuskeskus on sotilaallisten ja kaupallisten satelliittien
laukaisupaikka - Mariner 10 lähetti kuvia Merkuriuksesta 1974
Viking 1 (1975) ja Viking 2 (1976) olivat Marsiin lähetettyjä luotaimia;
jälkimmäinen lähetti yli 15000 kuvaa Marsista.
Mars Pathfinder-luotain laskeutui Marsiin 1997, mukanaan Sojourner-mönkijä
Cassini-luotain laukaistiin 1997 tutkimaan Saturnusta ja sen suurinta kuuta
Titania; saapui Saturnuksen kiertoradalle 2004.
Spirit-mönkijä löysi Marsista todisteita vedestä 2007.
Messenger -luotain, laukaistiin 2004 kohti Merkuriusta, perille 2008.
Galileo - luotain tutkii Jupiteria; NASA:n hanke, perille 1995. - Muut ohjelmat:
Kansainvälinen avaruusasema ISS, International Space Station Yhdysvaltain
johtama kansainvälinen hanke rakentaa pysyvästi miehitetty avaruusasema.
Venäjällä on merkittävä rooli.
ESA (European Space Agency) on Euroopan avaruusjärjestö, perustettiin 1973,
Suomi liittyi 1987, jäsenmaita 17 (2006); päämaja Pariisissa
Cassini - luotain tutkii Saturnusta. Huygens on Cassinin kuljettama
laskeutumisalusESA:n ja NASA:n yhteishanke,.
Ulysses - luotain tutkii aurinkoa; ESA:n ja NASA:n yhteishanke
Hubble -avaruusteleskooppi, avaruuteen 1990, lentokorkeus 600 km, peilin
koko 2,4 m; NASAn ja ESAn yhteishanke.
James Webb on Hubblen seuraaja, avaruusobservatorion laukaisu on 2014.
Kiinan avaruusohjelma käyttää Shenzhou -avaruusaluksia. Ensimmäinen
miehitetty avaruuslento oli 2003, lentäja Yang Liwei; ensimmäinen
avaruuskävely 2008.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 03.03.2010 )
|
|
|
Tiede ja luonto 