Abskissa ja ordinaatti
Abskissa tarkoittaa trigonometriassa koordinaatiston X-koordinaattia eli vaaka-arvoa,
ordinaatti on Y-koordinaatti. Abskessi (lääket.) on paise.
Absoluuttinen nollapiste
Matalin lämpötila, joka voidaan teoriassa saavuttaa; käytännössä se on mahdotonta;
nollapiste on -273,15 Celsius-astetta eli O Kelvin- astetta
Alkuluvut
Alkuluku tarkoittaa ykköstä suurempaa luonnollista kokonaislukua (≠ 1), joka on
jaollinen vain ykkösellä ja itsellään; Niitä on äärettömän paljon, minkä todisti jo
Eukleides; ts. suurinta alkulukua ei ole:
2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23, 31, 37, 41, 43, 47, 53, 59, 61, 67, 71, 73, 79,
83, 89, 97, 101,..
Arkimedeen laki
Arkimedes (k. 212 eaa) keksi nosteen lain: Nesteeseen upotettuun kappaleeseen
kohdistuu noste (voima) joka on yhtä suuri kuin syrjäytetyn nestemäärän paino
Arkimedeen ruuvi
Yksinkertainen sylinterissä oleva ruuvikierre, jolla nostettiin vettä jo Egyptissä
Buffinin neula
Todennäköisyyslaskennan ongelmia. Buffin määritteli piin likiarvon pudottamalla
neuloja lattialankuille ja laski kuinka moni neula rikkoi kahden lankun rajan.
Diopteri
Linssin taittovoimakkuus, polttovälin käänteisarvo
Dunbarin luku
Engl. psykologin Robin Dunbarin väite on että ihmisellä voi olla enintään 150 hyvää
ystävää; evoluution aikana ei apinaklaaneissakaan ole esiintynyt suurempia määriä.
Einsteinin hiomakivi
"Kaiken tulee olla niin yksinkertaista kuin mahdollista mutta ei yksinkertaisempaa."
(Vrt. KISS -periaate ja Occamin partaveitsi)
Faradayn häkki
Sähköä johtava kuori, jota sähkömagneettinen säteily ei läpäise. Esim. salamalta
suojaudutaan ukkosenjohdattimella ja auton metallikuori suojaa salamalta.
Michael Faraday rakensi ensimmäisen häkkinsä v. 1836.
Fermatin teoreema (Suuri lause)
Ransk. Pierre de Fermat keksi yleistyksen Pythagoraan lauseeseen a2+b2=c2
vuonna 1637. Andrew Wiles todisti lauseen oikeaksi vasta 1995.
Fotoni
Fotoni eli valokvantti on sähkömagneettisen voiman välittäjähiukkanen eli mittabosoni.
Sähkömagneettinen säteily, myös näkyvä valo, koostuu fotoneista.
Foucault'n heiluri
Pitkävartinen heiluri, jolla voidaan todistaa maapallon pyörimisliike. Ransk. fyysikon
Léon Focult esitteli heilurin vuonna 1851.
Gaussin käyrä
Carl Friedrich Gauss oli saks. matemaatikko 1700-luvun lopulla. Gaussin käyrää
kutsutaan myös normaalijakautumaksi ja kellokäyräksi.
Goldbachin konjektuuri
Preuss. Goldbach esitti 1742, että jokainen viittä suurempi kokonaisluku on kolmen
alkuluvun summa. Konjuktuuria ei ole todistettu oikeaksi kuin tiettyyn rajaan saakka.
Gravitaatio
Painovoima joka vetää massoja toisiaan kohti. Kutsutaan myös vetovoimaksi.
Yksi luonnon neljästä vuorovaikutusvoimasta. Maan pinnalla vetovoiman kiihtyvyys
noin g = 9,8 m/s². Kuun pinnalla vetovoima on kuudesosa Maan vastaavasta.
Gravitaatiolinssi (Einsteinin rengas)
Massiivinen linssi, joka taittaa kauempaa tulevaa valoa. Tällainen linssi voi olla
esim. galaksi. Ilmiötä ennusti Einstein suhteellisuusteoriassaan.
Higgsin hiukkanen
Hiukkasfysiikassa bosoni joka välittää voimia hiukkasten välillä. Muita hiukkasia ovat
mm. elektroni, gluoni, myoni, neutriino, tau; näitä ryhmitellään fermioneihin,
kvarkkeihin ja leptoneihin
Hiukkasfysiikan standardimalli
Teoria kuvaa hiukkaset, joista aine koostuu ja hiukkasten välisen vuorovaikutuksen.
Hiukkasfysiikan tärkein tutkimuskeskus on CERN Sveitsin ja Ranskan rajalla.
Standardimallin perusvoimat:
-- vahvavoima eli värivoima eli vahva vuorovaikutus eli vahva ydinvoima
-- heikkovoima eli heikko vuorovaikutus eli heikko ydinvoima
-- sähkömagneettinen voima eli sähkömagneettinen vuorovaikutus
-- painovoiman eli gravitaation (neljäs perusvoima) yhdistäminen standardimalliin
eli ns. suureen yhtenäisteoriaan on fysiikan suurimpia haasteita.
Hubble Ultra Deep Field (HUDF)
Avaruusteleskooppi Hubblen ottama ainutlaatuinen kuva, joka esittää galaksiavaruutta
ennen näkemättömän tarkasti.
Ishiharan testi
Koe, jolla testataan värisokeutta testikuvan avulla; Tokion yliopiston professori
Shinobu Ishihara kehitti testin vuonna 1917
ISO 216 (A4)
Kansainvälinen standardi papereiden koosta. Esim. Kun A4-arkki puolitetaan, saadaan
A5-arkki. Eli korkeuden suhde leveyteen on kahden neliöjuuri. Peruskoon A0 pinta-ala
on 1 neliömetri ja mitat 841x1189 mm. A4:n koko on 210x297 mm. Sarjan pienin on
A10. Suomi standardisoi paperikoot 1927. Ranskassa paperikoot otti käyttöön Napoleon.
Kavitaatio
Ilmiö, jossa esim. vesi alkaa kiehua paineen laskiessa; myös laivan potkurin
muodostama alipaine.
KISS -periaate
"Keep It Simple, Stupid." Yksinkertaisuuteen kannustava ajatusmalli.
(Vrt Einsteinin hiomakivi ja Occamin partaveitsi)
Korollaari
Seurauslause matematiikassa, lauseesta johdettu toinen lause, jonka todistus on itsestään selvä.
Kultainen leikkaus
Janan jako siten, että koko janan suhde suurempaan osaan on sama kuin
suuremman osan suhde pienempään eli noin 8:5
Kvarkki
Alkeishiukkanen, jota pidetään nykytieteen valossa jakamattomana.
Vahvavoima sitoo kvarkit hadroneiksi Hadroneita ovat baryonit ja mesonit.
Kaikki kvarkit on havaittu vain hiukkaskiihdyttimissä.
Lagrangen pisteet Avaruuden kohtia, joissa kahden massan vetovoimat
kumoavat toisensa. Esim. Maalla ja Auringolla on viisi tällaista pistettä.
Pisteitä käytetään satelliittien sijoituskohtina.
Luku π (pii)
Luku π (pii) on ympyrän kehän ja halkaisijan suhde. Kyseessä on irrationaaliluku,
jonka 50 ensimmäistä desimaalia ovat seuraavat:
= 3,14159265358979323846264338327950288419716939937511...
Arkimedes, syrakusalainen matemaatikko laski 200-luvulla eKr piille arvon, jota
tarkempi pystyttiin laskemaan vasta 1400-luvulla. Nykyisin piin likiarvo on
laskettu yli kymmenen miljardin desimaalin tarkkuudella.
Lämpötilan asteikot
- Celsius °C, ruots. Anders Celsiuksen mukaan, jäätymispiste 0 °C, kiehumispiste 100 °C.
- Fahrenheit °F, saks. Gabriel Fahrenheitin 1724 kehittämä yksikkö, nyk. käytössä
lähinnä Yhdysvalloissa, jäätymispiste 32 °C, kiehumispiste 212 °C.
- Kelvin K, SI-järjestelmän perusyksikkö, 0 K on absoluuttisessa nollapisteessä (-273,15 °C),
asteväli sama kuin Celsius-asteikossa.
- Reaumur °R, vanha asteikko, ransk Rene A. F. de Reaumurin kehittämä 1730,
jäätymispiste 0 °R, kiehumispiste 80 °R.
Monte Carlo -menetelmä
Numeerinen metodi, jolla mallinnetaan ja simuloidaan satunnaislukuja. Termi
viittaa Monacon kasinon rulettipöydän satunnaislukugeneraattoreihin.
Neperin luku e
Neperin luku e määritellään eksponenttifunktion ja luonnollisen logaritmijärjestelmän
kantaluvuksi, jonka arvo 50 desimaalin tarkkuudella on:
e = 2,7182818284590452353602874713526624977572470937000…
Occamin partaveitsi
Yksinkertaisuusperiaate, selitysmalli, jossa ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän
tulee olla mahdollisimman vähäinen (Vrt KISS -periaate ja Einsteinin hiomakivi).
Ohmin laki
Saks. G. Ohmin 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan sähkövirta I on
jännitteen U ja konduktanssin G (vakio) tulo, eli I = G * U
Paralleeliaksiooma
Tasogeometrian olettamus, jota ei tarvitse todistaa oikeaksi: Suoran ulkopuolella
olevan pisteen kautta voidaan aina piirtää täsmälleen yksi kyseisen suoran
suuntainen suora.
Pentagrammi
Salomon sinetti, Salomon kilpi, Idän tähti, Viisikanta, viisisakarainen tähti, jonka
kärkien kulmat ovat 36°. Kristityille viisa sakaraa symboloivat Jeesuksen viittä haavaa.
Plancin vakio
Max Planc tutki mustan kappaleen sähkömagneettista säteilyä ja keksi v. 1900
luonnonvakion, jolla on likiarvo; kvanttimekaniikan tärkeimpiä havaintoja,
Pythagoraan lause
Pythagoras oli kreikkalainen matemaatikko 500 –luvulla eKr. Hänen nimellään kulkeva
lause kuuluu: Suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden summa on yhtä suuri
kuin hypotenuusan neliö.
Riemannin hypoteesi
Matematiikan suurimpia avoimia ongelmia. Hypoteesia alkulukuihin liittyvästä
Riemannin zeeta-funktion nollakohdista ei ole pystytty todistamaan.
Sublimoituminen
Aineen olomuodon muutos kiinteästä suoraan kaasuksi, esim. lumi sublimoituu
kevätauringossa. Vastakkainen ilmiö on härmistyminen.
Suuret luvut (pitkä asteikko)
- miljoona 1 000 000
- miljardi 1 000 000 000 (9 nollaa)
- biljoona 1 000 000 000 000 (miljoona miljoonaa, 12 nollaa))
- triljoona (18 nollaa)
- quadriljoona (24 nollaa)
- kvintiljoona (30 nollaa)
- sekstiljoona (36 nollaa)
- septiljoona (42 nollaa)
- oktiljoona (48 nollaa)
- noviljoona (54 nollaa)
- dekiljoona (60 nollaa)
- googol (100 nollaa)
Sähkömagneettinen säteily
Säteilyn aallonpituus muodostaa sähkömagneettisen spektrin:
-- radioaallot (pisin aallonpituus, 1 m - 1 km)
-- mikroaallot (1mm - 30 cm)
-- infrapuna ( 700 nm - 1 mm )
-- näkyvä valo (400 - 700 nm)
-- ultraviolettisäteily (100 nm)
-- röntgensäteily (1 nm)
-- gamma- eli ydinsäteily (lyhin aallonpituus, 0,01 nm)
Säännölliset monitahokkaat
Monitahokasta sanotaan säännölliseksi, jos sen kaikki tahkot ovat samanlaisia
ja kaikki kulmat samanlaisia. Jo antiikin kreikkalaiset tiesivät, että säännöllisiä
monitahokkaita on vain viisi:
tahkot kärjet särmät
-- tetraedri 4 4 6
-- heksaedri (kuutio) 6 8 12
-- oktaedri 8 6 12
-- dodekaedri 12 20 30
-- ikosaedri 20 12 30
Vangin dilemma
Matematiikan peliteorian tyypillinen valintatilanne, jonka Albert Tucker 1950 muokkasi
kansantajuiseen muotoon.
Weberin piste
Valtion tai alueen väestöllinen keskipiste; asukkaiden matka pisteeseen on
keskimäärin yhtä pitkä; Suomen Weberin piste on Hauholla; Brasilian uusi
pääkaupunki rakennettiin laskettuun Weberin pisteeseen.
Ympyrän neliöiminen
Antiikin suuria konstruktio-ongelmia. Ympyrää ei voi neliöidä eli piirtää neliö harpilla ja
viivaimella siten, että saadaan täsmälleen ympyrän kokoinen ala.
|