YLEISTÄ
VILJELYKASVIEN TUOTANTO
KASVIN OSAT
PUUT
VILJA
OMENALAJIKKEET
PERUNALAJIKKEET
MUITA HYÖTYKASVEJA
EKSOOTTISET JA MUUT HEDELMÄT
ERIKOISTA
YLEISTÄ
Maailmassa tunnetaan 400 000 kasvilajia, joista 2/3 siemenkasveja.
Suomessa esiintyy 950 alkuperäistä kasvilajia ja 1000 tuotua lajia.
Keliakia on vilja-allergia (vehnä, ruis, ohra).
Fotosyntesi eli yhteyttäminen -- kasvisolu tuottaa hiilidioksidista ja vedestä
auringonvalon avulla happea ja glukoosia eli rypälesokeria.
Klorofylli -- lehtivihreä, molekyyli, jonka avulla yhteyttäminen tapahtuu.
Vakuoli -- kasvisolujen solunesterakkula.
Biodiversiteetti -- luonnon monimuotoisuus.
Symbioosi -- kahden tai useamman eliölajin yhteiselo.
Unikonkukka (Poppy Day, Remembrance Day) on ens. maailmansodan päättymisen
symboli (sota päättyi virallisesti 11.11. klo 11.11. vuonna 1918)
Kangasvuokko on Suomen vanhin rauhoitettu kasvi.
Siitepölykausi alkaa harmaalepän ja pähkinäpensaan kukinnalla maalis-huhtikuussa.
Seuraavana kukkii koivu.
VILJELYKASVIEN TUOTANTO (maailma 2005)
1. sokeriruoko 1300 milj tn
2. maissi 700
3. vehnä 630
4. riisi 620
5. peruna 320
6. sokerijuurikas 240
7. ohra 150
8. tomaatti 120
9. banaani 75
10. appelsiini 65
11. omena 60
12. kurkku 40
13. maapähkinä 35
14. kaura 25
15. ruis 15
16. kahvi 8
17. kaakao 4
18. tee 3
Kahvia juodaan Suomessa eniten maailmassa, kulutus on lähes 10 kg/henkilö.
Kahvissa on kofeiinia 90 mg/dl.
Kahvi on kotoisin Afrikasta (Etiopia).
Viljeltyjä lajeja: arabica eli arabiankahvi (Suomessa yleisin), robusta eli kongonkahvi
(yleinen espressossa) ja liberica eli liberiankahvi
Tee -laatuja:
-- Musta tee (mm. Ceylon, Darjeeling, Yunnan, Earl Grey -maustettu bergamotilla)
-- Vihreä tee
-- Valkoinen tee (kalleinta teetä)
-- Keltainen tee
-- Oolong -tee
-- Puer-tee
Pekoe on eräs teen luokitusjärjestelmä.
Tee on kotoisin Kiinasta.
Samovaari on venäläinen messinkinen tai kuparinen teekeitin.
KASVIN OSAT
1. Varsi
2. Lehti
3. Kukka (sisältää emiön ja hetiön)
4. Hedelmä
5. Juuri
Harvinaisia heinäkasvien nimiä: aitovirna, illakko, isokierto, jäkki, järvisätkin,
kaunokainen, keltamo, kultapiisku, lehtoarho, leväkkö, lutukka, mali eli koiruoho,
maruna eli pujo, masmalo, närvänä, näsiä, pukinparta, raani, rätvänä, rölli,
sammalvarpio, sikuri, suukkosuu, terhi, tähtirikko, uistinvita, ukonhattu, vehka, vilukko
VILJA
Maailman yleisimmät viljakasvit
1. maissi
2. vehnä
3. riisi
4. ohra
Suomen pelloilla kasvoi viljaa 4,2 milj. tonnia. Viljan kasvuala oli 1,2 milj. ha (2008).
Suomen peltojen kasvuala on 2,5 milj. ha (2008):
-- ohra 30%
-- kaura 20%
-- vehnä 6%
-- ruis 1%
-- nurmi 22%
-- muut viljelykasvit 8%
-- viljelemätön pelto 10%
-- muu maatalousmaa 2%
Ohran tuotanto Suomessa on 2,0 milj tn; pääosa menee rehuksi, noin neljännes
menee oluen valmistukseen (mallasohra).
Ohra on Suomen vanhin viljalaji.
Jorma-ohra on ainoa kuoreton ohralaji Suomessa.
Kauran suurimmat tuottajat ovat Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat.
Suomen tuotanto 1,2 milj. tn (2005); suomalaisia lajikkeita ovat mm. Aarre, Aslak,
Katri, Leila, Peppi, Puhti, Roope, Salo, Suomi, Veli, Virma, Yty
Ruis on pääosin Euroopassa viljelty kasvi, suurimmat tuottajat Venäjä, Puola ja Saksa.
Suomen tuotanto on 0,07 milj tn.
Mämmin pääraaka-aine on ruis.
Vehnän suurimmat tuottajat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä.
Suomen tuotanto on 0,8 milj. tn
Harvinaisempia lajeja ovat mm. Durum ja Speltti (myös alkuvehnäksi kutsuttu).
Kuskus (ransk.couscous) on Durum -vehnästä tehty ruuan lisuke, suosittua berberien
ja arabien keskuudessa Pohjois-Afrikassa.
Maissin suurimmat tuottajat ovat Yhdysvallat ja Kiina.
Maissi on maailman yleisin viljakasvi.
Riisiä tuotetaan pääosin Aasiassa;
Vanhimmat viljelmät löydetty Thaimaasta 7000 vuoden takaa.
Maailman tärkein viljakasvi. Suurimmat tuottajat Kiina ja Intia.
Lajikkeita mm. basmatiriisi (Intia), jasmiiniriisi (Thaimaa);
Espanjalaisen paellan perusaine on riisi, samoin italialaisen risoton.
Sokeri ,sakkaroosi eli tavallinen sokeri, ruokosokeri
-- Sakkaroosi valmistetaan sokeriruo'osta ja sokerijuurikkaasta, sisältää aina
glukoosia ja fruktoosia.
-- Suurimmat tuottajat ovat Brasilia, Kuuba, Thaimaa.
-- Suomen ainoa sokeritehdas on Sucros (ent Suomen Sokeri Oy) Säkylässä.
Rypälesokeri, glukoosi
Hedelmäsokeri, fruktoosi
Mallassokeri, maltoosi
Maitosokeri, laktoosi
Tärkkelyssiirappi, glykoosi, glukoosisiirappi
Maissisiirappi, isoglukoosi
Koivusokeri, ksylitoli
Hillosokerissa on pektiiniä, joka parantaa hyytymistä.
Fariinisokeriin on lisätty siirappia.
Palasokerit: Sirkku-pala painaa 2,5 g ja Pulmu-pala 3,5 g.
Durra
Maailman viidenneksi yleisin viljalaji, pääasiassa Afrikassa ja Intiassa.
Hirssi
Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa; sopii keliakiaa sairastaville.
Kassava eli maniokki
Tärkkelyspitoinen ruokaturvakasvi, mm. Keski-Afrikka, Brasilia, Indonesia.
Tattari
Viljatatar, luetaan viljaksi vaikka on heinäkasvi, siemenet ruoaksi.
Talkkuna
Paahdetusta ohrasta tai rukiista ja pavuista jauhettu jauho.
PUU
Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 24 puulajia
Havupuut: maailmassa 500 lajia, joista Suomessa luonnonvaraisena neljä: kuusi,
mänty, kataja, marjakuusi
Kuutiotilavuudeltaan suurimmat puut ovat Kalifornian mammuttipetäjät
Vanhimmat: amerikkalainen vihnemänty ja mammuttipetäjä voivat elää jopa
5000-vuotiaiksi.
Maailman korkein puulaji eukalyptus Australiassa, 155 m.
Pajut: mm. raita, halava, hopeapaju, piilipuu eli salava
Jalopuut: nimi tulee saksan kielestä Edellaubhölzer, jolla tarkoitetaan kasvualustansa
suhteen vaateliaita lehtipuita, meillä mm. saarni, vaahtera, jalava,
vuorijalava, lehmus, metsälehmus, tammi.
Sahatavaran nimitykset
Egyptinparru, Egyptiin vietiin neliömäiseksi sahattua pitkää 4-7 metriä parrua
Kakkosnelonen, 50 x 100 mm:n lankku
Lankku, paksuus yli 38 mm, leveys yli 75 mm
Palkki, tosi järeä puutavara
Parru, poikkileikkaus neliö, vähintään 175 mm
Piiru, parrua pienempi, 100 - 175 mm
Taiga: Siperian pohjoinen havumetsävyöhyke
Arboretum: (lat. arbor, puu), istutettujen puiden ja pensaiden alue.
Suomessa tunnetuin on Mustilan arboretum Elimäellä.
OMENALAJIKKEET
Omena on vanhimpia hedelmiä, kasvoi jo Raamatun Paratiisissa.
Lajikkeita: Huvitus, Jaspi, Lobo, Maikki, Make, Pirja, Punainen Atlas, Punainen Kaneli,
Punainen Melba, Raike, Samo, Valkea Kuulas, Åkerö.
PERUNA
Peruna on kotoisin Andien rinteiltä, Eurooppaan 1500-luvulla.
Suomeen peruna tuotiin Pommerin sodasta 1700-luvulla.
Fagervikin kartanossa Inkoossa kasvatettiin Suomen ensimmäiset perunat.
Perunalajikkeita on yli 5000; tässä tutuimpia:
Adora, Amazone, Asterix, Bintje, Blue Congo, Fambo, Gloria, Hankkijan Timo, Hertha,
Idole, Kulta, Matilda, Nicola, Ostara, Pito, Puikula, Rekord, Rocket, Rosamunda,
Sabina, Satu, Siikli, Sini, Suvi, Ukama, Van Gogh, Vital.
Suomen suosituimmat perunalajikkeet ovat Van Gogh ja Nicola.
Suomalainen syö perunaa keskimäärin 69 kg vuodessa
Maailman suurimmat perunantuottajat ovat Kiina, Venäjä, Intia, Ukraina ja Yhdysvallat.
Eniten perunaa syödään Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa;
Suomi on sijalla 29. (Tiede10/2008)
MUITA HYÖTYKASVEJA
Kumi -- valmistetaan kumipuun kautsusta, jota saadaan puun maitiaisnesteestä.
Kotoisin Afrikasta. Suurimmat viljelmät Malesiassa ja Indonesiassa.
Pähkinä -- lajeja on lukuisia. Kasvitieteellisesti kaikki eivät ole samaa sukua
vaan ovat luumarjoja.
Lajeja mm. hasselpähkinä, maapähkinä, manteli, cashewpähkinä, kastanja,
pekaanipähkinä, saksanpähkinä, parapähkinä
Rottinki -- köynnösmäinen palmulaji. Suurin tuottaja Indonesia.
Sisal -- narsissikasveihin kuuluva agavekasvi.
Kasvin kuituja käytetään mm. mattoihin, köysiin kasseihin.
Juutti -- kuitukasvi. Alalajeja käytetään mm. säkkikankaisiin, ravinnoksi, lääkekasvina.
Manilla -- trooppinen banaanikasvi, vahvin luonnonkuitu, kotoisin Filippiineiltä.
Puuvilla -- yleisin luonnonkuitu. Suurimmat tuottajat Yhdysvallat, Kiina, Intia.
Pellava -- kuitu- ja öljykasvi. Suurin tuottaja Kiina, Euroopassa Belgia, Venäjä, Ranska.
Parkkumi -- puuvillan ja pellavan sekoitekangas.
EKSOOTTISET JA MUUT HEDELMÄT
Ananas (kotoisin Et.-Amerikasta)
Annona (Et.-Amerikka)
Avokado (Väli-Amerikka)
Banaani (Kaakkois-Aasia) ei ole puu vaan ruohokasvi, maailman viljellyin hedelmä
Chili eli turkinpippuri (Etelä-Amerikka) paprikalaji, tulisuuden aiheuttaa kapsaisiini
ja tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla.
Curuba -passionhedelmä
Durion (Aasia)
Feijoa (Et.-Amerikka)
Granaattiomena eli Karthagonomena (Persia)
Guava (Et.-Amerikka)
Kaki eli Persimoni eli Sharon (Japani, Kiina)
Karambola eli Tähtihedelmä (Intia)
Kiivi eli Kiinankarviainen (Kiina)
Lime eli Limetti (Kaakkois-Aasia)
Mango (Intia)
Nektariini (Et.-Amerikka)
Papaija (Et.-Amerikka)
Passionhedelmä eli Kärsimyshedelmä (Brasilia)
Tamarillo eli Puutomaatti (Peru)
Viikuna (Vähä-Aasia)
VÄHÄN ERIKOISTA
Pohjois-Korean Kim Il-sungin mukaan on nimetty violetti orkidea. Singaporelaisessa
puutarhassa ovat oman orkidealajikkeen saaneet mm. Nelson Mandela, Margaret
Thatcher, Kofi Annan, Laura Bush, keisari Akihito, prinsessa Diana ja Tarja Halonen.
|
Tiede ja luonto 