|
KEMIAA YLEISESTI
ALKUAINEET
KEMIAA YLEISESTI - Alkemia -sana tulee arabiasta, al-kimiya tarkoittaa viisasten kiveä.
- Alkuaine koostuu atomeista, joilla on sama järjestysluku eli protonien määrä.
Alkuaineiden nimet ovat usein latinasta peräisin. - Alkuaineet syntyivät alkuräjähdyksessä, jolloin syntyi vetyä. Muut alkuaineet ovat
syntyneet vedystä mm ydinreaktioiden kautta. - Maailmankaikkeudessa vetyä on noin 70 % ja heliumia vajaa 30 %. Kaikkien
muiden aineiden määrä vaihtelee, mutta se on korkeintaan pari prosenttia. - Ven. Dmitri Mendelejev kehitti alkuaineiden jaksollisen järjestelmän v. 1869.
- Jaksollisessa järjestelmässä järjestysluku osoittaa atomipainon mukaisen
järjestyksen kevyimmästä aloittaen. - Vedyn atomipaino on yksi, meitneriumin 266
- Alkuaineita on löydetty 116 (epävirallissesti 118). Niistä 94 on pysyviä
ja 12 (14) on keinotekoista alkuainetta, joita ei luonnossa esiinny vapaana. - Jalometalleista jaloimmat ovat kulta ja platina. Muita jalometalleja ovat hopea,
iridium, osmium, palladium, renium, rodium ja rutenium. Kupari ei kuulu
jalometalleihin. - Kulta, hopea ja platina on lain mukaan leimattava kahdella leimalla,
tarkastusleima ja pitoisuusleima; Kullan leima on soikea, hopean nelikulmainen
ja platinan vinoneliö. Vuonna 1810 alettiin käyttää vuosileimaa, joka ilmaistaan
kirjaimin. Esim A = 1810, R6 = 1946, F9 = 2007, G9 = 2008, H9 = 2009. - Kulta
Suomen suurin kultahippu löytyi v. 1935; Löytäjä Evert Kiviniemi; löytöpaikka
Laanilassa Luttojoen latvalla, hipun paino 393 g,
Grammasta kultaa saa noin neliömetrin lehtikultaa tai kilometrin kultalankaa. - Karaatilla mitataan jalokivien painoa ja kullan kultapitoisuutta.
-- Jalokivissä 1 karaatti on 0,2 grammaa.
-- Puhdas kulta on 24 -karaattista.
-- 18 karaatin kullassa on 18 osaa kultaa ja 6 osaa metalliseosta. - Maametallit
-- Lyhenne REE (rare earth element), useat harvinaisia
-- 17 metallista alkuainetta, mm. skandium (Sc -21), yttrium (Y -39) ja järjestysluvut 57 - 71 - Aktinoidit ovat radioaktiivisia metalleja (järjestysluvut 89-102), mm. uraani.
- Lejeerinki on metalliseos.
-- Pronssi on kuparin ja tinan metalliseos.
-- Messinki on kuparin ja sinkin metalliseos.
-- Uushopea on kuparin, sinkin ja nikkelin seos.
-- Laakerimetalli eli valkometalli on lyijyn ja tinan seos.
-- Amalgaami sisältää elohopeaa 50% ja hopeaa sekä pieniä määriä muita
metalleja kuten kuparia ja tinaa. - Raudan ja hiilen seokset:
-- kankiraudassa on hiiltä alle 0,5 %; meltorauta on pehmeää, lähes hiiletöntä
-- teräksessä on hiiltä 0,5 - 1,5 %; ruostumaton teräs sisältää kromia yli 10 %
-- valuraudassa on hiiltä yli 2,5 %
-- takkiraudassa on hiiltä yli 4,5 %
Masuunia käytetään raudan erottamiseen malmista.
Mellotus tarkoittaa rautaseoksen hiilipitoisuuden alentamista. - Faasi on aineen olomuoto, esim. vesi ja jää; sama aine voi muodostaa kolmea
faasimuotoa: kaasu, neste ja kiinteä. - Tervaa valmistetaan männystä polttamalla tervahaudassa.
- Tökötti on koivutervaa, valmistetaan kuivatislaamalla.
- Bitumia valmistetaan maaöljystä tislaamalla.
- Piki valmistetaan tervasta tislaamalla
- Tärpättiä saadaan havupuiden pihkasta
- Apatiitti on teollisuusmineraali, fosfaattimineraali; käytetään mm. lannoitteissa.
- Molybdeeni on hopeanvalkoinen metalli. Sitä saatiin Suomessa Lieksan Mätäsvaaran
kaivoksesta vuosina 1939-47. - Katinkulta eli pyriitti eli rikkikiisu on keltainen sulfidimineraali.
Biotiittia eli tummaa kiillettä kutsutaan myös katinkullaksi. - Selluloosa on kasvien soluseinien rakennusaine. Puuaines sisältää lähes 50%
selluloosaa. - Kitiini on mm. niveljalkaisten ja sienten eloperäinen rakennusaine, esim. äyriäisten
kuorimateriaalissa - Ligniini on kasveissa, erityisesti puissa, esiintyvä polyfenoli, kuitujen sidosaine.
- Mooli on kemiassa ainemäärän yksikkö
- Orgaaninen kemia tutkii hiilen yhdisteitä
- Tunnetuimpia yhdisteitä:
-- Vesi H2O
-- Hiilidioksidi CO2
-- Alkoholi (etanoli) C2H5OH
-- Ruokasuola (keittosuola) NaCl
-- Liitu (kalsiumkarbonaatti, marmori, kalkkikivi) CaCO3 - Hapot
-- Suolahappo HCl
-- Typpihappo HNO3
-- Muurahaishappo eli metaanihappo HCOOH
-- Kuningasvesi on suolahapon ja typpihapon seos suhteessa 3:1 - Sokerit
-- Glukoosi (rypälesokeri) C6H12O6
-- Fruktoosi (hedelmäsokeri) esiintyy hedelmissä ja hunajassa; C6H12O6
-- Galaktoosi C6H12O6
-- Laktoosi (maitosokeri) C12H22O11
-- Ruokosokeri eli sakkaroosi tarkoittaa yleensä tavallista sokeria ja
koostuu glukoosista ja fruktoosista - Artturi Ilmari Virtanen sai Nobelin kemian-palkinnon 1945 tuorerehun
säilöntämenetelmän kehittämisestä (AIV-rehu) - Kaasut
-- Häkä eli hiilimonoksidi eli hiilioksidi CO on hiilen ja hapen yhdiste.
-- Puukaasu, häkäpitoinen kaasu, jota voidaan käyttää polttomoottoreissa.
-- Valokaasu eli kaupunkikaasu on hiilimonoksidin ja vedyn seos CO + H2
käytettiin ennen vanhaan kaasuhelloissa ja valaistuksessa.
-- Maakaasu, fossiilinen polttoaine, kuljetetaan kaasuna putkissa ja nesteenä
jäähdytettynä - 163°C asteeseen säiliöaluksissa.
-- Biokaasu, ei-fossiilinen kaasu, jota syntyy biomassasta hajottamalla.
-- Jalokaasuja on kuuden alkuaineen ryhmä: helium, neon, argon, krypton, xenon
ja radon. Jalokaasuja on ilmakehässä noin 1 %.
-- Ilokaasu N2O
ALKUAINEET - H Vety
- He Helium
- Li Litium
- Be Beryllium
- B Boori
- C Hiili
- N Typpi
- O Happi
- F Fluori
- Ne Neon
- Na Natrium
- Mg Magnesium
- Al Alumiini
- Si Pii
- P Fosfori
- S Rikki
- Cl Kloori
- Ar Argon
- K Kalium
- Ca Kalsium
- Sc Scandium
- Ti Titaani
- V Vanadiini
- Cr Kromi
- Mn Mangaani
- Fe Rauta
- Co Koboltti
- Ni Nikkeli
- Cu Kupari
- Zn Sinkki
- Ga Gallium
- Ge Germanium
- As Arseeni
- Se Seleeni
- Br Bromi
- Kr Krypton
- Rb Rubidium
- Sr Strontium
- Y Yttrium
- Zr Zirkonium
- Nb Niobi
- Mo Molybdeeni
- Tc Teknetium
- Ru Rutenium
- Rh Rodium
- Pd Palladium
- Ag Hopea
- Cd Cadmium
- In Indium
- Sn Tina
- Sb Antimoni
- Te Telluuri
- I Jodi
- Xe Xenon
- Cs Cesium
- Ba Barium
- La Lanthanum
- Ce Cerium
- Pr Praseodyymi
- Nd Neodyymi
- Pm Prometium
- Sm Samarium
- Eu Europium
- Gd Gadolinium
- Tb Terbium
- Dy Dysprosium
- Ho Holmium
- Er Erbium
- Tm Tulium
- Yb Ytterbium
- Lu Lutetium
- Hf Hafnium
- Ta Tantaali
- W Volframi
- Re Renium
- Os Osmium
- Ir Iridium
- Pt Platina
- Au Kulta
- Hg Elohopea
- Tl Tallium
- Pb Lyijy
- Bi Vismutti
- Po Polonium
- At Astatiini
- Rn Radon
- Fr Frankium
- Ra Radium
- Ac Actinium
- Th Torium
- Pa Protactinium
- U Uraani
- Np Neptunium
- Pu Plutonium
- Am Amerikium
- Cm Curium
- Bk Berkelium
- Cf Californium
- Es Einsteinium
- Fm Fermium
- Md Mendelevium
- No Nobelium
- Lr Lawrencium
- Rf Rutherfordium
- Db Dubnium
- Sg Seaborgium
- Bh Bohrium
- Hs Hassium
- Mt Meitnerium
- Ds Darmstadtium
- Rg Röntgenium
- Uub Ununbium (Copernicum)
- Uut Ununtrium
- Uuq Ununquadrium
- Uup Ununpentium
- Uuh Ununhexium
- Uus Ununseptium
- Uuo Ununoctium
Vedyn ytimessä on yksi protoni. Plutoniumin ytimessä on 94 protonia.
Plutonium on luonnon raskain alkuaine.
Alkuaineiden nimet numerosta 112 eteenpäin ovat väliaikaisia.
Alkuainetta 117 onnistuttiin valmistamaan kuuden atomin verran v. 2010
hiukkaskiihdyttimissä. Aine pysyi koossa vain sekunnin osia.
Alkuaineet numerosta 95 eteenpäin ovat keinotekoisia. Niitä ei ole vapaana luonnossa.
Eräiden aineiden tiheyksiä (g/cm³): - Vety – Hydrogen 0,09
- Rauta – Iron 7,9
- Typpi – Nitrogen 1,3
- Kupari – Copper 9,0
- Happi – Oxygen 1,4
- Hopea 10,5
- Rikki – Sulfur 2,1
- Lyijy 11,4
- Hiili – Carbon 2,3
- Elohopea 13,6
- Pii – Silicon 2,3
- Kulta 19,3
|
|
Viimeksi päivitetty ( 19.06.2011 )
|
|
|
Tiede ja luonto 