Kivet
Suomen kivilajit:
  * amfiboliitti          Jämsä (pääesiintymisalue)
  * berylli                 Soini
  * diabaasi             Yläne
  * gabro                 Oulainen
  * graniitti               Suomen yleisin kivilaji
  * gneissi               Suomen toiseksi yleisin kivilaji
  * jaspis                 Kittilä
  * kiilleliuske          Längelmäki
  * konglomeraatti    Pori
  * korundi               Kittilä, timantin jälkeen toiseksi kovin mineraali
  * kvartsiitti             Nilsiä
  * marmori              Tervola
  * spektroliitti          Ylämaa
  * vuolukivi              Juuka
    Graniitti koostuu kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä (mineraaleja)
    Kuukivi: Intiasta ja Sri Lankasta saatavaa kalimaasälpää, jota käytetään koruihin
    Kvartsi: koostuu piistä ja hapesta
    Magma: sula kiviaines maapinnan alla
    Marmori: vaalea, kova ja kiiltävä kivi, jota käytetään veistoksiin ja rakennuksiin,
    mm. Finlandia-talo
    Mineraalit ovat alkuaineiden kemiallisisa yhdisteitä, ainesosia, joista kivet koostuvat
    Moreeni: Suomen yleisin maalaji. Lajittumaton.
    Hieno hiekka: raekoko pääasiassa 0,2 - 0,6 mm.
    Karkea hiekka: raekoko pääasiassa
    Sora: raekoko pääasiassa 2 - 20 mm. Harjusora eli somero.
    Kivikko:
    raekoko  pääasiassa 20 - 200 mm.
    Louhikko:  raekoko yli pääasiassa 200 mm.
    Hieta: raekoko pääasiassa 0,02 - 0,6 mm. Savensekaista viljelysmaata.
    Lössi: raekoko 0,02 - 0,06 mm. Tuulen kerrostamaa hienoa hietaa.
    Hiesu: raekoko 0,002 - 0,02 mm. Muita nimityksiä juoksusavi, hyllysavi ja aulu.
    Hiue: maalaji, jossa on hiesua , hietaa, hiekkaa ja savea.
    Savi: raekoko alle 0,075 mm, pienimmät millin miljoonasosia.

    Jalokivet (kovuusasteikko 1 - 10):
     -  timantti, kovuus 10; maailman suurin timantti Cullinan, 3106 karaattia, Etelä- Afrikka.
        Koh-i-noor, maailman tunnetuin ja aikanaan suurin timantti, 105 karaattia eli 21,6 g,
        löydettiin Intiasta, siirtyi Disraelin aikana Britannian kruununjalokiveksi, nykyisin
        hallitsijan kruunussa; legendan mukaan kivi on 3000 vuotta vanha.
     -  korundit: rubiini 9, (punaisen sävyt), safiiri 9, (arvostetuin väri sininen)
     -  beryllit: akvamariini, heliodori, morganiitti, smaragdi, zirkoni, kuukivi, spektroliitti,  
     -  kvartsit: ametisti, heliotrooppi, jaspis, kivettynyt puu, opaali, piikivi eli limsiö, 
        savukvartsi, sitriini, tiikerinsilmä,
    Karaatti on jalokivien massan mittaamisen yksikkö, 200 mg
    Karaatti on myös vanha jalometallien puhtauden yksikkö. 1 karaatti on1/24 painosta,
    joten esim 24 karaatin kulta on puhdasta kultaa. Ilmoitetaan nykyisin promilleina
    (24 karaattia = 1000‰, 18 karaattia = 750‰ jne)

    Geologia tutkii maapallon kiinteää kuorta.
    Kristallografia tutkii kiteisen olomuodon piirteitä.
    Petrologia tutkii kivilajien syntyä.
    Betoni valmistetaan sementistä, hiekasta (sora tai sepeli) ja vedestä.
    Sementttiä valmistetaan kalkkikivestä, savesta ja kipsistä.
    Viimeksi päivitetty ( 24.08.2011 )