|
POHJOISMAISET HIIHTOLAJIT
HIIHTÄJÄLEGENDAT
ALPPILAJIT
MÄKIHYPPY
POHJOISMAISET HIIHTOLAJIT
Maastohiihto
Yhdistetty
Mäkihyppy
Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Ranskan Chamonixissa 1924.
Lahdessa kisat on järjestetty 6 kertaa: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.
Nykyisin MM-kisat järjestetään joka toinen vuosi.
Pisimmät hiihtokilpailut
Pirkan hiihto (vuodesta 1955) 90 km, Niinisalosta Teivoon Tampereella; osa
Pirkan kierrosta, jossa muut osat Pirkan Pyöräily, Pirkan Soutu ja Pirkan Hölkkä
Vasaloppet (vuodesta 1922) Ruotsissa 90 km, Sälenistä Moraan; suomalaisvoittajia
on kaksi: Pekka Kuvaja 1954 ja Pauli Siitonen 1973.
Finlandia-hiihto (vuodesta 1973) alunperin Hämeenlinnasta Lahteen 75 km;
nykyisin Salpausselän maisemissa 50 km.
Worldloppet on ylipitkien hiihtokilpailujen järjestö. Nykyisin sarjaan kuuluu 14
kilpailua eri puolilla maailmaa.
HIIHTOLAJIEN LEGENDAT
Helena Takalo, (s. 1947, Nivalan Urheilijat ja Pyhäjärven Pohti)
Olympiakulta Innsbruck 1976 (5km), seurat ; pronssinen 2,5 m alaston
näköispatsas paljastettiin Pyhäjärvellä 2006.
Juha Mieto, (s. 1949, Kurikan Ryhti)
Olympiakulta Innsbruck 1976 (4x10km), hävisi Thomas Wassbergille 0,01 s
15 km hiihdossa Lake Placidissa 1980; kansanedustaja (kesk.)
Veikko Hakulinen (1925-2003),
3 olympiakultaa: Oslo 1952 (50km aika 3.33.33), Cortina 1956 (30km), Squaw
Valley 1960 (viesti)
Heikki Hasu (s. 1926, Myllykosken Kilpa-Veikot)
2 olympiakultaa: St. Moritz 1948 (yhdistetty), Oslo 1952 (viesti); kansanedustaja (ml, kesk.)
Siiri "Äitee" Rantanen, (s. 1924, Lahden Hiihtoseura)
Olympiakulta Cortina 1956 (3x5km), 4 kertaa vuoden naisurheilija; patsas Lahdessa
Eero Mäntyranta (s. 1937, Pellon Ponsi)
3 olympiakultaa: Squaw Valley 1960 (4x10km) Innsbruck 1964 (15 ja 30 km);
"Mr Seefeld"; Pellossa on Eeron patsas
Hannu Manninen, (s. 1978, Ounasvaaran hiihtoseura)
Olympiavoitto Salt Lake City 2002 yhdistetyn joukkuekilpailu, kaksi maailmanmestaruutta
1999 ja 2007, neljä maailmancupin voittoa 2004-07, joissa 45 osakilpailuvoittoa.
Björn Dählie, norj (s. 1967)
8 olympiakultaa hiihdossa 1992-98, yhdeksän maailmanmestaruutta; menestynein
talviurheilija
Ingemar Stenmark, ruots. (s. 1956)
2 olympiakultaa pujottelussa ja suurpujottelussa 1980, 3 maailmancupin voittoa
1974-82, 86 osakilpailuvoittoa
ALPPILAJIT
Pujottelu
Suurpujottelu
Super G eli supersuurpujottelu
Syöksylasku
Alppiyhdistetty
MÄKIHYPPY
Hyppyrimäen koon määrittely tapahtuu ns. K-pisteen mukaan,
nykyisin myös ns. HS (hill size) –pisteen mukaan.
Normaalimäki; K 75 – 99 metriä
Suurmäki; K yli 100 metriä, Suomen suurin Rukalla, K 120 m
Lentomäkiä on maailmassa viisi, kaikkien K-piste on 185 m:
- Harrachov CZE
- Kulm/Bad Mitterndorf AUT
- Oberstdorf GER
- Planica SLO
- Vikersund NOR
(Suomutunturille suunnitellaan lentomäkeä)
Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä maailmassa 200 m Planicassa 1994
K-pisteeseen kantanut hyppy antaa 60 pistettä
Kilpailussa on yleensä kaksi hyppykierrosta, 5 arvostelutuomaria
Ensimmäinen suomalainen mäkihypyn olympiavoittaja oli Antti Hyvärinen;
yhteensä 16 suomalaista on voittanut olympiakultaa mäkihypyssä.
Keski-Euroopan mäkiviikko, 1953 lähtien; mäkihypyn Grand Slam, neljä osakilpailua:
- Oberstdorf GER
- Garmisch-Partenkirchen GER
- Insbruck AUT
- Bischoshofen AUT
Sven Hannawald (saks.) on ainoa, joka on voittanut kaikki mäkiviikon osakilpailut yhden
kauden aikana 2001-2002
Janne Ahonen voitti mäkiviikon 5. kerran v. 2008. Jens Weissflog (DDR/Saksa) on
voittanut mäkiviikon neljästi.
Kymmenen suomalaista on voittanut mäkiviikon:
1. Hemmo Silvennoinen 1955
2. Pentti Uotinen 1957
3. Eino Kirjonen 1962
4. Veikko Kankkonen 1964 ja 1966 (kahdesti)
5. Kari Yli-Anttila 1978
6. Pentti Kokkonen 1979
7. Matti Nykänen 1983 ja 1988 (kahdesti)
8. Risto Laakkonen 1989
9. Toni Nieminen 1992
10. Janne Ahonen 1999, 2003, 2005, 2006, 2008 (viidesti).
Maailmacupin on voittanut neljä suomalaista:
1. Matti Nykänen 1983, 1985, 1986 ja 1988 (neljästi)
2. Ari-Pekka Nikkola 1990
3. Toni Nieminen 1992
4. Janne Ahonen 2004 ja 2005 (kahdesti)
Maailmancup on kisattu 1980 lähtien.
Eniten maailmancupin osakilpailuvoittoja on Matti Nykäsellä (46)
Mäenlaskun maailmanennätys oli Tauno Luirolla v. 1951, 139 m.
Vuonna 2011 Johan Evensen (norj.) hyppäsi Vikersundissa uuden ME:n, 246,5 m.
Vuonna 2011 Janne Happonen teki Vikersundissa SE:n, 240 m.
Ruotsin Jan Boklöv kehitti V-tyylin 1980-luvun lopulla.
Matti Ensio Nykänen (s. 1973, välillä Paanala 1996-98):
- Voitti urallaan 4 olympiakultaa
- Arvokisamitaleita yhteensä 42 kpl
- Maailmancupin voittoja 4; mäkiviikon voittoja 2
- Suomen vuoden urheilija 1985 ja 1988
- Suomen Turhin julkkis 1996
- Vaimot: Tiina Hassinen, Pia Hynninen, Sari Paanala, Mervi Tapola
|
|
Viimeksi päivitetty ( 13.02.2011 )
|
|
|
