OLYMPIAKNOPIT
HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952
KESÄOLYMPIALAISET
TALVIOLYMPIALAISET
OLYMPIAKNOPIT
Olympiatuli sytytetään Kreikan Olympoksessa auringonsäteistä.
Olympiarenkaat symboloivat viittä maanosaa. Renkaiden värit vasemmalta oikealle
ovat sininen, keltainen, musta, vihreä ja punainen. Olympiarenkaat on maailman
tunnetuin tuotemerkki. Ne olivat ensi kerran käytössä Antverpenissä 1920.
Renkaat suunnitteli olympialaisten isä Pierre de Coubertin.
Olympialippu oli ensimmäisen kerran käytössä Antverpenissa 1920.
Olympiavala lausuttiin ensimmäisen kerran Antverpenissa 1920.
Citius, altius, fortius (lat.); nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin,
olympialaisten motto.
Kaksi talvilajia oli mukana Antverpenin kesäkisoissa 1920: kaunoluistelu ja
jääkiekko (kisattiin etukäteen huhtikuussa)
Naiset osallistuivat yleisurheiluun ensimmäisen kerran Amsterdamissa 1928.
Ensimmäiset televisioidut kisat olivat Berliinissä 1936.
Ensimmäiset väreissä lähetetyt kisat olivat Roomassa 1960.
Lähtotelineet olivat ensimmäisen kerran olympiakäytössä Lontoossa 1948.
Palkintokoroke oli ensi kerran käytössä Los Angelesissa 1932.
Melbournen 1956 kisojen ratsastus käytiin Tukholmassa Australian tiukkojen
eläinrajoitusten takia (ensimmäiset kahteen maahan jaetut kisat).
Osallistujamäärän kehitys
1896 Ateena 245 urhelijaa, 43 kilpailua, 14 maata
1900 Pariisi 1225 urhelijaa, 90 kilpailua, 24 maata
1912 Tukholma 2407 urheilijaa, 102 kilpailua, 28 maata
1936 Berliini 3963 urhelijaa, 129 kilpailua, 49 maata
1952 Helsinki 4925 urheilijaa, 149 kilpailua, 69 maata
1972 München 7123 urheilijaa, 195 kilpailua, 121 maata
1992 Barcelona 9356 urheilijaa, 257 kilpailua, 169 maata
2008 Peking 10708 urhelijaa, 302 kilpailua, 204 maata
Köydenveto oli olympialajina 1900-1920.
Golf oli olympialajina 1900 ja 1904.
Rugby oli olympialajina 4 kertaa, 1900, 1908, 1920 ja 1924.
Poolo oli olympialajina 5 kertaa, 1900 1908, 1920, 1924 ja 1936.
Kriketti peruttiin ensimmäisissä kisoissa koska yhtään osanottajaa ei tullut mukaan
Tennis oli olympialajina 1896-1924 sekä uudestaan 1988 alkaen
Virallisia kesälajeja (urhelumuotoja) on 28, talvilajeja 15.
Ensimmäinen olympiavoittaja oli kolmiloikkaaja James B. Connolly Ateenan
kisoissa 1896
Ensimmäinen naispuolinen olympiavoittaja oli britt. tennispelaaja Charlotte
Cooper Pariisin kisoissa 1900
Kultaa sekä kesä- että talvikisoissa on voittanut yksi urheilija Edward "Eddie"
Eagan, nyrkkeily 1920, rattikelkkailu 1932
Eniten osallistumisia kesäkisoihin Hubert Raudaschl (Itävalta, purjehdus) 9 kertaa 1964-96
Eniten kultamitaleja saaneet: Michael Phelps (USA, Uinti) 14, Larissa Latynina (Nl, voimistelu) 9, Paavo Nurmi 9, Mark Spitz (USA, uinti)9, Carl Lewis (USA, yleisurheilu)9.
Eniten mitaleja saaneet: Larissa Latynina 18, Michael Phelps 16, Nikolai Andrianov (Nl, voimistelu) 15,
Eniten kultamitaleja yksissä kisoissa on saanut Michael Phelps, 8kpl seuraavana Mark Spitz, 7 kpl
Eniten kultamitaleja peräkkäisissä kisoissa ja yhdessä lajissa on ainoana saanut
Aladar Gerevich (Unkari, säilän joukkuekilpailu) 1932-60, kuudet kisat, kuusi kultaa
ja lisäksi yksi henkilökohtainen kulta (säilä)
Eniten mitaleja yksissä kisoissa ovat saaneet: Aleksandr Ditjatin (Neuvostoliitto,
voimistelu, 1980) 8 kpl sekä Michael Phelps (USA, uinti, 2004 ja 2008) 8 kpl
Suomalaiset olivat ensi kertaa mukana Ateenassa 1906 neljän hengen joukkueella.
Ennen itsenäisyyttä suomalaiset olivat Venäjän joukkueen osana.
Neloisvoitto on tullut Antverpenissä 1920 keihäässä: Jonni Myyrä, Urho Peltonen,
Paavo Johansson, Julius Saaristo
Kolmoisvoittoja tuli Los Angelesissa 1932 keihäässä: Järvinen, Sippala, Penttilä
ja Berliinissä 1936 10 000 metrillä: Salminen, Askola, Iso-Hollo
Paavo Nurmi sai yhteensä 9 kultamitalia
Lasse Viren voitti 5000 ja 10 000 metriä sekä Münchenissä että Montrealissa,
yhteensä 4 kultaa; Viren kaatui Münchenissä 12. kierroksella 10 000 metrillä
Ville Ritola kaatui 3000 m estejuoksun vesihaudassa, mutta voitti kultaa
Pariisissa 1924.
Nuorin suom. osallistuja on ollut Hanna-Maria Seppälä 15v 9kk 7pv, uinti, 2000.
Vanhin suom. olympiavoittaja oli Yrjö Lindegren, 48 (asemakaava-arkkitehtuuri) 1948
Suomalaisia olympiavoittajia on 128 (2008) joista naisia 13.
Suomalaisia naismitalisteja kesäkisoissa on ollut 6. (2007)
Naisvoittajat:
1. Ludovika Jakobsson (taitoluistelu 1920)
2. Sylvi Saimo (melonta 1952)
3. Lydia Wideman (hiihto 1952)
4. Mirja Hietamies (hiihto 1956)
5. Sirkka Polkunen (hiihto 1956)
6. Siiri Rantanen (hiihto 1956)
7. Kaija Mustonen (pikaluistelu 1968)
8. Helena Takalo (hiihto 1976)
9. Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984)
10. Marjo Matikainen (hiihto 1988)
11. Marjut Lukkarinen (hiihto 1992)
12. Heli Rantanen (keihäs 1996)
13. Satu Mäkelä-Nummela (ammunta, trap 2008)
Ensimmäiset suomalaiset olympiavoittajat eräissä lajeissa:
- paini (kr.-room, 93 kg) Verner Weckman 1908; (sai kultaa jo välikisoissa 1906)
- kiekonheitto Armas Taipale 1912
- pariluistelu Ludovika ja Walter Jakobsson 1920 (ens. naiskulta)
- keihäänheitto Jonni Myyrä 1920
- kolmiloikka Vilho Tuulos 1920
- kuulantyöntö Ville Pörhölä 1920
- pikaluistelu (10 000 m) Julius Skutnabb 1924
- 10-ottelu Paavo Yrjölä 1928
- hiihto 4x10 km Karppinen, Jalkanen, Lähde, Nurmela 1936
- voimistelu (rekki) Ale Saarvala 1936
- nyrkkeily Sten Suvio 1936
- yhdistetty hiihto Heikki Hasu 1948 (ens. kulta sodan jälkeen)
- mäkihyppy Antti Hyvärinen 1956
- pikaluistelu, naiset Kaija Mustonen 1968
- painonnosto Kaarlo Kangasniemi 1968
- purjehdus Esko Rechardt 1980
- jousiammunta Tomi Poikolainen 1980
- yleisurheilu (keihäs) naiset Heli Rantanen 1996
Lähimpänä Suomen rajoja (paitsi Helsinki 1952) kultaa on voittanut Esko Rechardt
(Finnjolla-luokka) 1980, Moskovan kisojen purjehdukset käytiin Tallinnassa.
Seitsemän suomalaista miestä on voittanut keihäänheiton kultaa:
1. Julius Saaristo 1912 (molempien käsien yhteistulos 109,42 m)
2. Jonni Myyrä 1920 (65,780) ja 1924 (62,96)
3. Matti Järvinen 1932 (72,71)
4. Tapio Rautavaara 1948 (69,77 m)
5. Pauli Nevala 1964 (82,66 m)
6. Arto Härkönen 1984 (86,76 m)
7. Tapio Korjus 1988 (84,28 m)
Taidelajeissa suomalaiset ovat voittaneet olympiakultaa:
- Urho Karhumäki (epiikkakirjallisuus) 1936
- Aale Tynni (lyriikkakirjallisuus) 1948
- Yrjö Lindegren (asemakaava-arkkitehtuuri) 1948 (vanhin suom. olympiavoittaja)
Suomalaiset olympiavoittajat, joiden etu- ja sukunimi alkaa samalla
kirjaimella (12 kpl):
- Eugen Ekman voimistelu, hevonen 1960
- Heikki Hasu yhdistetty hiihto 1948, 4 x 10 km 1952
- Jyrki Järvi purjehdus, 49er 2000
- Kaarlo Kangasniemi painonnosto, 90 kg 1968
- Klaes Karppinen hiihto, 4 x 10 km 1936
- Kaarlo Koskelo paini, kr.-room 60 kg 1912
- Lauri Lehtinen yleisurheilu 5000 m 1932
- Marjo Matikainen hiihto, 5 km p. 1988
- Mika Myllylä hiihto, 30 km 1998
- Sylvi Saimo melonta, K-1500 m 1952
- Sulo Salmi voimistelu, joukkue 1948
- Sten Suvio nyrkkeily, 66 kg 1936
Suomalaiset olympiavoittajat, jotka ovat toimineet kansanedustajina
- Kelpo Gröndal, painija (1952), satamavalvoja, SKDL; Pori
- Heikki Hasu, hiihtäjä 1948, 1952), maanviljelijä, Maalaisliitto - Keskusta; Sippola
- Marjo Matikainen-Kallström, hiihtäjä (1988), DI, europarlamentaarikko, Kokoomus; Espoo
- Juha Mioeto, hiihtäjä (1976), Keskusta; Kurikka
- Syvi Saimo, meloja (1952), Keskusta; Lievestuore
- Lasse Viren, juoksija (1972, 1976); Kokoomus; Myrskylä
Suomen urheilun ns. Kulta-aika
- Tukholma 1912: 9 kultaa, 8 hopeaa, 9 pronssia, yhteensä 26 mitalia
- Antwerpen 1920: 15 kultaa, 10 hopeaa, 9 pronssia, yhteensä 34 mitalia
- Pariisi 1924: 14 kultaa, 13 hopeaa, 10 pronssia, yhteensä 37 mitalia
- Amsterdam 1928: 8 kultaa, 8 hopeaa, 9 pronssia, yhteensä 25 mitalia
Eniten kultamitaleja voittaneet suomalaiset
- Paavo Nurmi 9 (yleisurheilu 1920 –3, 1924 –5, 1928 –1)
- Ville Ritola 5 (yleisurheilu 1924 –4, 1928 –1)
- Clas Thunberg 5 (pikaluistelu 1924 –3, 1928 –2)
- Hannes Kolehmainen 4 (yleisurheilu 1912 –3, 1920 –1)
- Lasse Viren 4 (yleisurheilu 1972 –2, 1976 –2)
- Matti Nykänen 4 (mäenlasku 1984 –1, 1988 –3)
Useimmin kisoihin osallistuneet suomalaiset:
- Raimo Helminen, jääkiekko (6 kertaa)
- Harri Kirvesniemi, hiihto (6)
- Marja-Liisa Kirvesniemi, hiihto (Hämäläinen) (6)
- Juha Hirvi, ammunta 1988-2008 (6)
- Kyra Kyrklund, ratsastus 1980-96 (6)
- Heikki Savolainen, voimistelu 1928-52 (5)
- Pentti Linnosvuo, ammunta 1952-68 (5)
- Peter Tallberg, purjehdus 1960-80 (5)
- Pertti Karppinen, soutu 1976-92 (5)
- Tomi Poikolainen, jousiammusta 1980-96 (5)
Suomi ja talviolympialaiset
Suomi on osallistunut kaikkiin talvikisoihin, eli 20 kertaa.
Eniten kultamitaleja:
- 1924 Chamonix, 4 kpl
- 1984 Sarajevo, 4 kpl
- 1988 Calgary, 4 kpl
- 2002 Salt Lake City, 4 kpl.
Ilman kultaa talvikisoissa Suomi on jäänyt kolmesti:
1972 Sapporo, 1994 Lillehammer, 2006 Torino
Eniten mitaleja on tullut 1984 Sarajevossa, 13 mitalia
Vähiten mitaleja on tullut 1932 Lake Placidista, 3 mitalia
Mäkihypyssä kultaa on voittanut 16 suomalaista.
Jääkiekon mitalisijoitukset:
- 1988 Calgary, hopea
- 1994 Lillehammer, pronssi
- 1998 Nagano, pronssi
- 2006 Torino, hopea
- 2010 Vancouver, Pronssi
HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952
- Kisoihin osallistui 4925 urheilijaa 69 maasta
- Suomalaisia urheilijoita osallistui kisoihin 260
- Paavo Nurmi toi olympiasoihdun stadionille ja sytytti tulen olympiamaljaan
- Hannes Kolehmainen sytytti olympiatulen tornissa
- Kisat avasi virallisesti presidentti Paasikivi
- Olympiafanfaarin sävelsi Aarre Merikanto jo vuonna 1939.
- Olympiahymnin sävelsi Jaakko Linjama.
- Kisojen pääselostajaksi valittiin Pekka Tiilikainen, "Sinivalkoinen ääni", joka tuli
sairastuneen Martti Jukolan tilalle. Paavo Noponen debytoi kisoissa.
- Saksalainen Barbara Rotbraut-Pleyer, "valkea enkeli", yritti julistaa rauhansanomaa
avajaisissa
- Neuvostoliitto ja kommunistinen Kiina mukana ensi kerran
- Neuvostoliitolla suurin joukkue, 295 urheilijaa
- Eniten mitaleja sai USA, 40 kultaa, 19 hopeaa, 17 pronssia
- Suomi sai 6 kultaa (melonta 4, nyrkkeily 1, paini 1), 3 hopeaa, 13 pronssia, yht. 22 mitalia
- Kultamitalit: melonta: Sylvi Saimo K1- 500 m, Kurt Wires-Yrjö Hietanen K2- 1000 m,
Thorvald Strömberg K1- 10 000 m, Kurt Wires-Yrjö Hietanen K2- 10 000 m; paini:
Kelpo Gröndahl kr.-room. 87 kg; nyrkkeily: Pentti Hämäläinen 54 kg
- Ainoa yleisurheilun mitali oli keihäässä Toivo Hyytiäisen pronssi
- Kisoja käytiin kuudessa kaupungissa. Helsingin lisäksi Hämeenlinnan Ahvenistolla
oteltiin nykyaikainen 5-ottelu, jalkapallon alkuotteluita pelattiin Tampereella, Turussa,
Kotkassa ja Lahdessa.
- Purjelento kisattiin Jämijärvellä.
- Miekkailut käytiin Espoon Westendissä.
- Uinti suoritettiin ulkoaltaassa Uimastadionilla Helsingissä 1952, seuraavan
kerran uitiin ulkona Ateenassa 2004.
KESÄOLYMPIALAISET
1896 I Ateena
1900 II Pariisi
1904 III St. Louis
1906 Ateenan välikisat
1908 IV Lontoo
1912 V Tukholma
1916 VI Berliini (kisoja ei pidetty)
1920 VII Antverpen
1924 VIII Pariisi
1928 IX Amsterdam
1932 X Los Angeles
1936 XI Berliini
1940 XII Tokio/Helsinki (kisoja ei pidetty)
1944 XIII Lontoo (kisoja ei pidetty)
1948 XIV Lontoo
1952 XV Helsinki
1956 XVI Melbourne
1960 XVII Rooma
1964 XVIII Tokio
1968 XIX Mexico
1972 XX München
1976 XXI Montreal
1980 XXII Moskova
1984 XXIII Los Angeles
1988 XXIV Söul
1992 XXV Barcelona
1996 XXVI Atlanta
2000 XXVII Sydney
2004 XXVIII Ateena
2008 XXIX Peking
2012 XXX Lontoo
USA:ssa kisat on pidetty neljästi, Kreikassa kolmesti (ml 1906).
Pekingin kisoihin osallistui 10 708 urhelijaa 204 maasta, mitaleja jaettiin 302 lajissa
(1952 Helsingissä 4925 urheilijaa 69 maasta).
Tokio luopui v. 1940 -kisoista; kisat annettiin Helsingille, joka myös luopui.
TALVIOLYMPIALAISET
1924 I Chamonix, Ranska
1928 II St. Moritz, Sveitsi
1932 III Lake Placid, USA
1936 IV Garmisch-Partenkirchen, Saksa
1940 V Sapporo, Japani (kisoja ei pidetty)
1944 VI Cortina d’Ampezzo, Italia (kisoja ei pidetty)
1948 VII St. Moritz, Sveitsi
1952 VIII Oslo, Norja
1956 IX Cortina d’Ampezzo, Italia
1960 X Squaw Valley, USA
1964 XI Innsbruck, Itävalta
1968 XII Grenoble, Ranska
1972 XII Sapporo, Japani
1976 XIV Innsbruck, Itävalta
1980 XV Lake Placid, USA
1984 XVI Sarajevo, Jugoslavia
1988 XVII Calgary, Kanada
1992 XVIII Albertville, Ranska
1994 XIX Lillehammer, Norja
1998 XX Nagano, Japani
2002 XXI Salt Lake City, USA
2006 XXII Torino, Italia
2010 XXIII Vancouver, Kanada
Sotavuosina kahdet kisat jäivät pitämättä.
Talvikisat on pidetty USA:ssa neljästi, Ranskassa kolmesti.
Suomi on osallistunut kaikkiin kisoihin.
|
