|
EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON ORGANISAATIOT
ARKKIPIISPAT
HIIPPAKUNNAT
KYMMENEN KÄSKYÄ
KIRKOLLISET JUHLAPÄIVÄT
VIRSIKIRJA
JUMALANPALVELUKSEN SANASTO
EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON ORGANISAATIOT - Seurakuntien määrä v. 2000 587 kpl, v. 2006 548 kpl, v. 2011 449 kpl
- Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Puheenjohtajana toimii
maallikko. Kirkkovaltuustoissa on noin 12 000 jäsentä; Äänestysprosentti
seurakuntavaaleissa oli 14% v. 2006 ja 17% v. 2010 - Kirkkoherra johtaa seurakunnan toimintaa ja toimii kirkkoneuvoston puheenjohtajana
- Piispa on hiippakunnan esimies. Hiippakunta on jaettu rovastikuntiin, joihin
kuuluu 1 – 13 seurakuntaa. - Turun arkkihiippakunnassa on sekä arkkipiispa että piispa eli Suomessa
on yhteensä 10 piispaa. - Luterilaiseen kirkkoon kuuluu 82% suomalaisista
- Rippikoulun kesto on 80 tuntia puolen vuoden aikana. Rippikoulun käy 88% ikäluokasta.
ARKKIPIISPAT
Luterilaisen kirkon arkkipiispat itsenäisyyden aikana: - 1. Gustaf Johansson 1899-1930
- 2. Lauri Ingman 1930-1934
- 3. Erkki Kaila 1935-1944
- 4. Aleksi Lehtonen 1945-1951
- 5. Ilmari Salomies 1951-1964
- 6. Martti Simojoki 1964-1978
- 7. Mikko Juva 1978-1982
- 8. John Vikström 1982-1998
- 9. Jukka Paarma 1998-2010
- 10. Kari Mäkinen 2010-
HIIPPAKUNNAT (9 kpl)
Hiippakuntien sijaintipaikkoja ja nimiä on vaihdeltu useaan otteeseen.
Piispankirkko tarkoitti tuomiokirkkoa, nykyisinkin ne sijaitsevat hiippakuntien
keskuspaikoissa; Savonlinnassa on myös tuomiokirkko historiallisista syistä - Espoon hiippakunta (uusin hiippakunta, käynnistyi 2004)
- Helsingin hiippakunta (syntyi 1959 kun Tampereen hiippakunta jaettiin kahtia)
- Kuopion hiippakunta (1939)
- Lapuan hiippakunta (1956)
- Mikkelin hiippakunta (1897 syntyi Savonlinnan hiippakunta, siirrettiin Viipuriin
1924 ja Mikkeliin 1944) - Oulun hiippakunta (käynnistyi Kuopion hiippakuntana 1851, siirrettiin Ouluun 1900,
nimi vaihtui Oulun hiippakunnaksi 1923) - Porvoon hiippakunta (ruotsinkielinen, 1923)
- Tampereen hiippakunta (Viipurin hiippakunta perustettiin 1554, siirrettiin Porvooseen
1721 ja Tampereelle 1923) - Turun arkkihiippakunta (vanhin hiippakunta, ensimmäinen piispa oli piispa Henrik,
jonka talonpoika Lalli tappoi Köyliönjärven jäällä; piispanistuin sijaitsi aluksi Nousiaisissa)
KYMMENEN KÄSKYÄ
Kymmenen käskyä (dekalogi) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismuksen mukaan) - 1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
- 2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
- 3. Pyhitä lepopäivä.
- 4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
- 5. Älä tapa.
- 6. Älä tee aviorikosta.
- 7. Älä varasta.
- 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
- 9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
- 10.Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään,
mikä hänelle kuuluu.
KIRKOLLISET JUHLAPÄIVÄT - Uudenvuodenpäivä, Jeesus sai nimen ja ympärileikattiin
- Loppiainen, 6. 1., Jumalan ilmestymisen juhla, kolmen kuninkaan juhla
- Kynttilänpäivä, 40 päivää joulusta eli 2.2., tai seuraava sunnuntai, Jeesus vietiin
temppeliin ja siunattiin - Laskiaissunnuntai, seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, paaston alkajaisjuhla
- Tuhkakeskiviikko, laskiaistiistain jälkeinen päivä aloittaa paastonajan
- Marian ilmestymispäivä, sunnuntai 22. -28.3., arkkienkeli Gabriel ilmestyi Neitsyt Marialle
- Palmusunnuntai, viikkoa ennen pääsiäistä, aloittaa hiljaisen viikon, Jeesus saapui
aasilla ratsastaen Jerusalemiin - Kiirastorstai, pääsiäisviikon torstai, Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivä
- Pitkäperjantai, Jeesuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä
- Pääsiäispäivä, Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, Mooseksen Egyptin orjuudesta
vapautumisen muistopäivä - Toinen pääsiäispäivä, Jeesus ilmestyi opetuslapsille
- Helatorstai, 40 päivää pääsiäisestä Jeesuksen astui taivaaseen
- Helluntai, 10 päivää helatorstain jälkeen, Pyhän hengen vuodattaminen
- Pyhän Kolminaisuuden päivä, helluntai jälkeinen sunnuntai
- Kirkastussunnuntai, kahdeksas sunnuntai helluntaista, Kristuksen kirkastumisen
muistolle - Juhannus, Johannes Kastajan muistopäivä
- Mikkelinpäivä, 29.9. tai sen jälkeinen sunnuntai, arkkienkeli Mikaelin päivä,
- Pyhäinpäivä, 30.10. jälkeinen lauantai, kristillisten pyhimysten, marttyyrien ja
vainajien muistopäivä - Tuomiosunnuntai, ensimmäistä adventtia edeltävä sunnuntai, kirkkovuoden viimeinen
sunnuntai, Kristuksen toinen tuleminen kuninkaana ja tuomarina - Adventtisunnuntait, neljä joulua edeltävää sunnuntaita, ensimmäinen adventti
aloittaa kirkkovuoden - Joulupäivä, Jeesuksen syntymäpäivä
- Tapaninpäivä, toinen joulupäivä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja muiden
marttyyrien muistopäivä
VIRSIKIRJA - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja sisältää 632 virttä
- Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja ilmestyi 1583; tekijä Jacobus Petri Finno
(Jaakko Pietarinpoika Suomalainen); säilynyt yksi kappale, jota säilytetään
Uppsalan yliopiston kirjastossa - Ns. Hemmingin virsikirja julkaistiin todennäköisesti v. 1605
- Vanha virsikirja ilmestyi v. 1701 piispa Johannes Gezelius vanhemman johdolla
- Seuraava virsikirja on vuodelta 1938
- Viimeisin virsikirja on vuodelta 1986
- Sotilaan virsikirja on Pääesikunnan toimittama kirja; siihen on poimittu 65 virttä,
Raamatun kohtia, rukouksia, Maamme-laulu ja Vala-laulu
JUMALANPALVELUKSEN SANASTO - aamen - totisesti, tapahtukoon niin
- abluutio - huuhtominen; ehtoollismaljan eli kalkin huuhtominen vedellä
- admissio - ehtoolliselle laskeminen
- alba, albus - valkoinen; valkoinen vaate – esim. kastemekko
- alttari - uhripöytä, jonka ääressä ehtoollisaineet siunataan
- benedictio - siunaaminen
- bursa - kukkaro; kankaasta tehty tasku, jossa korporaalia säilytetään
- ciborium - pikari
- confessio - tunnustus, uskon- tai synnintunnustus
- diakoni - vanhakirkollisen viran ns. kolmas säie (piispuus, pappeus)
- distribuutio - jako, Kristuksen ruumiin ja veren jakaminen seurakuntalaisille
- eukaristia - kiittäminen, ehtoollisen kreikkalaisperäinen nimitys
- fractio panis - leivän murtaminen
- gloria Patri - kunnia Isälle
- hostia - ehtoollisleipä
- intiktio - kastaminen, ehtoollisessa leipä kastetaan viiniin
- kalkki - ehtoollismalja (lat. Calix, malja)
- korporaali - corpus, ruumis, ehtoollisella käytettävä liina
- kredenssipöytä - valmistuspöytä kuorissa alttarin läheisyydessä
- kuori - kirkon etuosa, josta jumalanpalveluksen johtaminen tapahtuu
- liturgia - jumalanpalveluksesta käytetty kreikkalaisperäinen termi
- messu - lat. mittere 'lähettää'.
- Messun osat: Kyrie Gloria (kunnia, kiitos), Credo (minä uskon;
uskontunnustus), Sanctus (pyhä), Benedictus (ylistys; kiittäkäämme Herraa),
Agnus Dei (Jumalan Karitsa) - mitra - piispan liturginen päähine
- oblaatti - ehtoollisleipä, öylätti
- ordinarium - järjestyksen mukainen; messun osien järjestys
- paramentti - kirkkotekstiilit, mm. alttariliina, alba, vyö, stola, messukasukka
ja kuorikaapu - trinitaarinen - kolmiyhteinen
- vesper - ilta, illan hetkirukous, iltarukous
- öylätti - ehtoollisleipä, oblaatti
|
|
Viimeksi päivitetty ( 28.11.2010 )
|
|
|
