|
KATSOTUIMMAT KOTIMAISET KAUTTA AIKOJEN
KOMISARIO PALMU
NISKAVUORI
PEKKA JA PÄTKÄ
SUOMISEN PERHE
LAPATOSSU
UUNO TURHAPURO
JAMES BOND
KUMMISETÄ
TÄHTIEN SOTA
INDIANA JONES
TARZAN
MAAILMAN TÄHDET
ELOKUVAPALKINNOT
KATSOTUIMMAT KOTIMAISET KAUTTA AIKOJEN
(2006, ei tv-esityksiä)
- Tuntematon sotilas, 1955 ohj. Edvin Laine 2,8 milj
- Kulkurin valssi, 1941 Toivo Särkkä 1,5 milj
- Täällä Pohjantähden alla, 1968 Edvin Laine 1,0 milj
- Juurakon Hulda, 1937 Valentin Vaala 1,0 milj
- Siltalan pehtoori, 1934 Risto Orko 0.9 milj
- Kaivopuiston kaunis Regina, 1941 Toivo Särkkä 0.8 milj
- U. Turhapuro armeijan leivissä, 1984 Ere Kokkonen 0,8 milj
- Kaunis Veera, 1950 Ville Salminen 0,8 milj
- Jääkärin morsian, 1938 Risto Orko 0,7 milj
- Laulu tulipunaisesta kukasta, 1938 Teuvo Tulio 0,7 milj
Katsotuin elokuva v. 2006 oli Matti (ohj. Aleksi Mäkelä), yli 460 000 katsojaa
Katsotuin ulkoimainen elokuva on ollut Titanic, 1,05 milj. katsojaa
KOMISARIO PALMU (4 elokuvaa)
- Komisario Palmun erehdys (1960)
- Kaasua, komisario Palmu (1961)
- Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962)
- Votkaa, komisario Palmu (1969)
Komisario Frans J. Palmua näytteli kaikissa elokuvissa Joel Rinne.
Palmun lähimmät apulaiset olivat ylietsivä Väinö Kokki (Leo Jokela) ja
poliisimies Toivo Virta (Matti Ranin). Kaikki elokuvat ohjasi Matti Kassila.
Palmu asui Helsingissä osoitteessa Rauhankatu 11
Palmu-elokuvat perustuvat Mika Waltarin romaaneihin Kuka murhasi
rouva Skrofin? (1939), Komisario Palmun erehdys (1940) ja Tähdet kertovat,
komisario Palmu (1962).
Ensimmäisen kirjan nimi vaihdettiin toisessa elokuvassa.
Neljännen elokuvan käsikirjoittivat Matti Kassila ja Georg Korkman; väitetään, ettei
Waltari osallistunut tämän elokuvan tekoon (Kassilan mukaan käsikirjoitti pyynnöstä).
NISKAVUORI (7 elokuvaa)
- Niskavuoren naiset (1938, ohj. Valentin Vaala)
- Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1940, V. Vaala)
- Niskavuoren Heta (1952, Edvin Laine)
- Niskavuoren Aarne (1954, E. Laine)
- Niskavuori taistelee (1957, E. Laine)
- Niskavuoren naiset (1958, V. Vaala)
- Niskavuori (1984, M. Kassila)
Lisäksi on tehty kaksi tv-elokuvaa.
Niskavuori oli rustholli Hämeessä; Niskavuoren naisissa vanha emäntä
oli Loviisa, poika Aarne, vaimo Martta, nuori opettaja Ilona.
Hella Wuolijoen (alk. Ella Maria Murrik) kirjoittama viisiosainen Niskavuori-sarja
ilmestyi 1936-54. Wuolijoen salanimi useissa romaaneissa oli Juhani Tervapää.
PEKKA JA PÄTKÄ (13 vanhaa elokuvaa)
- Pekka Puupää (1953)
- Pekka Puupää kesälaitumilla (1953)
- Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (1954)
- Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955)
- Kiinni on ja pysyy (1955)
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955)
- Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957)
- Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957)
- Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957)
- Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)
- Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958)
- Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959)
- Pekka ja Pätkä neekereinä (1960)
Pekka ja Pätkä oli alunperin sarjakuvataiteilija Ole Fogelholmin luoma
kaksikko samannimisessä sarjakuvassa vuodesta 1925 alkaen.
Suomen Filmiteollisuus teki aiheesta 13 elokuvaa. Ohjaajina Ville Salminen,
Armand Lohikoski ja Aarne Tarkas.
Pääosissa olivat Esa Pakarinen ja Masa Niemi, Pekan vaimo Justiina oli
Siiri Angerkoski) talonmiehen nimi oli Pikkarainen. Puupäiden koti sijaitsi
osoitteessa Voikukankatu 5 B 13 Helsingissä.
SUOMISEN PERHE (6 elokuvaa)
- Suomisen perhe (1941), Ohj. T J Särkkä
- Suomisen Ollin tempaus (1942) Ohj. Orvo Saarikivi
- Suomisen taiteilijat (1943) Ohj. Saarikivi
- Suomisen Olli rakastuu (1944) Ohj. Saarikivi
- Suomisen Olli yllättää (1945) Ohj. Saarikivi
- Taas tapaamme Suomisen perheen (1959) Ohj. Särkkä
Lasse Pöysti esitti Suomisen Ollia kaikissa elokuvissa. Ensimmäisessä
elokuvassa Pöysti oli 13-vuotias. Muissa rooleissa olivat useimmiten Maire
Suvanto (sisko Pipsa) ja Elsa Turakainen
LAPATOSSU (3 elokuvaa)
- Lapatossu (1937, ohj. Toivo Särkkä ja Yrjö Nortia)
- Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa (1939, ohj. Nortia)
- Tavaratalo Lapatossu ja Vinski (1940, ohj. Särkkä)
Aku Korhonen esitti Lapatossua kaikissa elokuvissa. Vinskiä esitti Kaarlo Kartio.
Käsikirjoittaja oli nimimerkki Valentin eli Ensio Rislakki.
UUNO TURHAPURO (20 elokuvaa)
Pertti Spede Pasanen loi Uuno Turhapuron hahmon.
Vesa-Matti Loiri näytteli elokuvissa pääosaa.
Uuno Turhapuron veli tehtiin ilman Loiria, Esko Salminen pääosassa
Uunon etunimet ovat eri elokuvissa Uuno Eero (1. elokuva), Uuno Daavid
Goljat (2.) ja Uuno Kaavit Koljat (3.)
Ere Kokkonen ohjasi useimmat. Käsikirjoitukset Pasasen ja Kokkosen.
Eniten katsojia keräsi Uuno Turhapuro armeijan leivissä, 700 000 katsojaa
Elokuvat:
- Uuno Turhapuro (1973)
- Professori Uuno D.G. Turhapuro (1975)
- Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976)
- Häpy Endkö? eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan
vaimon (1977)
- Rautakauppias Uuno Turhapuro presidentin vävy (1978)
- Uuno Turhapuron aviokriisi (1981)
- Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982)
- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (1983)
- Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984)
- Uuno Epsanjassa (1985)
- Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986)
- Uuno Turhapuro, kaksoisagentti (1987)
- Tupla-Uuno (1988)
- Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (1990)
- Uuno Turhapuro herra Helsingin herra (1991)
- Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti (1992)
- Uuno Turhapuron poika (1993)
- Uuno Turhapuron veli (1994)
- Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies (1998)
- Uuno Turhapuro – This is my life (2004)
JAMES BOND
Elokuvat
- Salainen agentti 007 ja Tohtori No - Tri Ei; Sean Connery, Ursula Andress
(Honey; Felix Leiter mukana alusta lähtien); ohj. Terence Young 1962
- From Russia With Love - 007 Istanbulissa; Sean Connery 1963 (Spectren
johtaja Ernst Stavro Blofeld, Q )
- Goldfinger - Kultasormi; Sean Connery (mm kiinalainen palvelija Oddjob)
Teema: Shirley Bassey 1964
- Thunderball - Pallosalama; Sean Connery 1965
- You Only Live Twice - Elät vain kahdesti; Sean Connery 1967;
Teema: Nancy Sinatra
- On Her Majesty's Secret Service - Hänen Majesteettinsa salaisessa palvelussa;
George Lazenby 1967
- Diamonds Are Forever - Timantit ovat ikuisia; Sean Connery;
Teema: Shirley Bassey 1971
- Live and Let Die - Elä ja anna toisten kuolla; Roger Moore 1973
- The Man with the Golden Gun - Kultainen ase; Roger Moore
(pikkumies Nicknack) 1974
- The Spy Who Loved Me - 007 Rakastettuni; Roger Moore 1977
- Moonraker - Kuuraketti; Roger Moore: Teema: Shirley Bassey 1979
- For Your Eyes Only - Erittäin salainen; Roger Moore 1981
- Never Say Never Again - Älä kieltäydy kahdesti; Sean Connery, Kim Basinger 1983
- Octopussy; Roger Moore 1983
- A View to a Kill - Tappava katse; Roger Moore; Teema: Duran Duran 1985
- The Living Daylights - Vaaran Vyöhykkeellä Timothy Dalton 1987
- Licence to Kill - Lupa tappaa; Timothy Dalton 1989
- Golden Eye - Kultainen silmä; Pierce Brosnan; Teema: Tina Turner 1995
- Tomorrow Never Dies - Huominen ei koskaan kuole; Pierce Brosnan 1997
- The World is Not Enough - Kun maailma ei riitä; Pierce Brosnan 1999
- Die Another Day - Kuolema saa odottaa; Pierce Brosnan; Halle Berry;
Teema: Madonna 2002
- Casino Royal; Daniel Craig 2006
- Quantum of Solace; Daniel Craig 2008
- Skyfall, Daniel Craig (tulossa 2012)
James Bond -näyttelijät:
- Sean Connery 7 kertaa
- Roger Moore 7
- George Lazenby1
- Timothy Dalton 2
- Pierce Brosnan 4
- Daniel Craig 2
Never Say Never Again (13.) -elokuvaa ei lasketa "viralliseksi" 007-leffaksi (eri tuotantoyhtiö).
Tunnetuin Bond-slogan: "Shaken, not stirred".
Bondin työnantaja on Britannian salaisen palvelun osasto MI6.
Kuuluisin auto oli Aston Martin DB5, oli mukana 5 elokuvassa.
Bond on ollut kahdesti naimisissa: Hänen Majestettinsa salaisessa palvelussa, ja Casino Royal.
Ensimmäinen Casino Royal (1967) oli "epävirallinen" satiirielokuva (David Niven)
Ian Fleming (engl.) loi Bondin kirjoissaan, joihin ensimmäiset elokuvat perustuivat
Terence Young ohjasi kolme (3) elokuvaa, mm. ensimmäisen.
Guy Hamilton ohjasi neljä (4) elokuvaa
Desmond Llewelyn (1914-99) esitti Q:ta 19 Bond -elokuvassa viiden (5) eri
Bond-näyttelijän kanssa
Shirley Bassey lauloi tunnusmelodian 3 filmiin: Kultasormi, Timantit ovat ikuisia ja Kuuraketti.
Richard Kiel esitti Rautahammasta elokuvissa 007-rakastettuni ja Kuuraketti.
Elokuvasäveltäjä John Barry teki musiikin ja teemalaulun 11 elokuvaan.
KUMMISETÄ
Elokuvat on ohjannut Francis Ford Coppola.
Käsikirjoittajat Mario Puzo (Kummisetä -romaani) ja Coppola.
Trilogiassa kuolee yhteensä 51 ihmistä ja yksi hevonen.
Kummisetä I (1972)
- Pääosissa Marlon Brando (Vito Corleone), Al Pacino (Michael Corleone), Diane
Keaton (Kay Adams) ja James Caan (Sonny Corleone)
- Kolme (3) Oscar-palkintoa
- Elokuvassa kuolee 17 ihmistä ja yksi hevonen - Budjetti 6 milj. USD
Kummisetä II (1974)
- Pääosissa Al Pacino (Michael Corleone), Robert de Niro (Vito Corleone), Robert
Duvall (Tom Hagen) ja Diane Keaton (Kay Adams)
- Kuusi (6) Oscar-palkintoa, mm. Robert de Niro
- Elokuvassa kuolee 16 ihmistä
- Budjetti 13 milj. USD
Kummisetä III (1990)
- Käsikirjoitus Mario Puzo ja Coppola
- Pääosissa Al Pacino (Michael Corleone), Diane Keaton (Kay Adams), Talia Shire
(Connie Corleone) ja Sofia Coppola (Mary Corleone)
- Ei Oscareita
- Budjetti 54 milj. USD
TÄHTIEN SOTA
Tähtien sota suunniteltiin alkujaan 9-osaiseksi sarjaksi. Ensin tulivat osat 4-6.
Elokuvat ohjasi amer. George Lucas.
Tähtien sota - trilogia on ilmestynyt suomeksi WSOY:n kustantamana sarjana
- Tähtien sota - Uusi toivo (Episode IV; A New Hope, 1977)
- Imperiumin vastaisku (Episode V: The Empire Strikes Back, 1980)
- Jedin paluu (Episode VI: Return of the Jedi, 1983)
- Pimeä uhka (Episode I: Phantom Menace, 1999)
- Kloonien hyökkäys (Episode II: Attack of the Clones, 2002)
- Sithin kosto (Episode III: Revenge of the Sith, 2005
INDIANA JONES
- Kadonneen aarteen metsästäjät (Raiders of the Lost Ark, 1981)
- Indiana Jones ja tuomion temppeli (Indiana Jones and the Temple of Doom, 1984)
- Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (Indiana Jones and the Last Crusade, 1989)
- Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull 2008)
Elokuvat on ohjannut amer. Steven Spielberg.
Sarjan loivat George Luvas ja Steven Spielberg
Pääosaa kaikissa elokuvissa esittää Harrison Ford.
Indiana on alun perin George Lucasin koiran nimi.
TARZAN
Tarzan -kirjat kirjoitti Edgar Rice Burroughs.
Johnny Weissmüller oli suosituin Tarzan kautta aikojen. Hän voitti viisi (5)
olympiakultaa uinnissa 1924 ja 1928.
Weismüller teki vuosina 1932-48 kaikkiaan 12 Tarzan –elokuvaa, joista
kuudessa Maureen O’Sullivan oli Janen roolissa:
1. Tarzan ja viidakon valtias (1932)
2. Tarzan ja valkoinen nainen (1934)
3. Tarzanin pako (1936)
4. Tarzanin poika (1939)
5. Tarzanin salainen aarre (1941)
6. Tarzan suurkaupungissa (1942)
MAAILMAN TÄHDET
Italia
Pier Paolo Pasolini, 1922-75, ohjaaja ja kirjailija; Oidipus, Teorema,
Decamerone, Sodoman 120 päivää
Sophia Loren, alk. Scicolone s.1934 näyttelijä, seksisymboli; Napolin kultaa,
Hongkongin kreivitär, Kohtaaminen Roomassa
Claudia Cardinale, "CC", , s. 1938, näyttelijä, seksisymboli; Rocco ja hänen
veljensä, Huuliharppukostaja, UNESCOn hyvän tahdon lähettiläs
Gina Lollobrigida, "La Lollo", s. 1927, näyttelijä, isotissi; Trapetsi
Iso-Britannia
Sir Charles (Spencer) Chaplin, 1889-1977, engl.-amer. näyttelijä ja ohjaaja;
tunnetuimmat mykkäelokuvat: Kultakuume (söi kenkänsä, valmistettu lakritsista),
Sirkus, Kaupungin valot, Nykyaika (leimattiin kommunistiksi, muutti Sveitsiin)
neljäs vaimo Oona O’Neill
Sir Alfred Hitchcock, Joseph 1899-1980, engl.-yhdysv. elokuvaohjaaja;
Takaikkuna, Vertigo, Psyko, Linnut, Köysi, Mies joka tiesi liikaa
Sir David Lean 1908-91, engl. ohjaaja; Kwai-joen silta (1957, P: William
Holden, Alec Guinness), Arabian Lawrence, Tohtori Zivago
Elisabeth Taylor, Dame Rosemund s. 1932- engl.-yhdysv. näyttelijä; Lassie
palaa kotiin (lapsinäyttelijä), Jättiläinen, Kleopatra
Unkari
Curtiz, Michael, alk. Mihaly Kertész Kaminer 1888-1962, unk.-yhdysv. ohjaaja:
Casablanca, Sinuhe egyptiläinen
Irlanti
John Ford, oik. Sean O’Feeney 1895-1973, irl.synt. yhdysv. ohjaaja; yli 170
ohjausta: Rautahepo, Hyökkäys erämaassa, Mies, joka ampui Liberty
Wallacen; Ratsuväki-länkkäri-trilogia: Apassilinnake (Fort Apache), Keltainen
nauha (She Wore a Yellow Ribbon) ja Rio Grande
Saksa
Marlene Dietrich, alk. Maria Magdalena von Losch 1901-92 saks. näyttelijä ja
laulaja, muutti Yhdysvaltoihin; Sininen enkeli, Shanghain pikajuna, Kultaiset
korvarenkaat
Sveitsi
William Wyler, 1902-81, sveits.-yhdysv. elokuvaohjaaja; Ben-Hur (1959,
11 Oscaria, P: Charlton Heston, Jack Hawkins), Humiseva harju, Loma
Roomassa, Neitoperho
Hollanti
Sylvia Kristel, s.1952, holl. näyttelijä; Emmanuelle
Ranska
Brigitte Bardot, "BB" oik. Camille Javal s. 1934, näyttelijä, seksisymboli;
Ja Jumala loi naisen, Sen täytyi tapahtua, Viva Maria
Catherine Deneuve, oik. Dorleac, s. 1943, näyttelijä; Cherbourgin sateenvarjot,
Päiväperho;
Yves Montand, 1921-91, ital.-ransk. näyttelijä ja laulaja; Lemmenloukku,
Rakkauden lähde
Roger Vadim, 1928-2000, ohjaaja ja tuottaja; Ja Jumala loi naisen (BB)
Yhdysvallat
Humphrey Bogart, 1899-1957, näyttelijä;
Casablanca (Indrid Bergman, kapakka Rick's Bar), Maltan haukka, Syvä uni,
Sierra Madren aarre, Kirjava satama; puoliso Lauren Bacall
Gary Cooper, Frank James 1901-61, näyttelijä;
Jäähyväiset aseille, Mies lännestä, Kersantti York, Sheriffi
Clark Gable, 1901-60, nimekkäimpiä näyttelijöitä 1930-50 -luv.
Tuulen viemää (kaikkien aikojen menestynein elokuva, roolinimi Rhett Butler,
vastanäyttelijä Vivien Leigh, rooli Scarlett O'Hara), viimeinen elokuva
Sopeutumattomat (vastanäyttelijä Marilyn Monroe)
Wayne, John “Duke” oik. Marion Michael Morrison 1907-79,
eniten pääosia amerikkalaisissa elokuvissa, 142 pääroolia;
lännenelokuvia: Hyökkäys erämaassa, Etsijät, Rio Bravo, Etsijät;
ohjauksia: Alamo, Vihreät baretit
Kazan, Elia, oik. Kazanjoglous s. 1909, yhdysv. teatteri- ja elokuvaohjaaja;
Alaston satama (P: Marlon Brando, Karl Malden), Viettelyksen vaunu, Viva
Zapata, Eedenistä itään, Vihan riivaama.
Orson Welles, George 1915-85, yhdysv.ohjaaja ja näyttelijäelokuvan
ihmelapsi; radio-ohjelma Maailmojen sota aiheutti pakokauhun; elokuvia:
Pahan kosketus, Citizen Kane (1941, arvioitu maailman parhaaksi elokuvaksi)
Donald Siegel, 1921-91, yhdysv. elokuvaohjaaja; Likainen Harry, Rautainen
Coogan, Pako Alcatrazista
Marlon Brando, 1924-2004, näyttelijä; Viettelysten vaunu, Alaston satama (Oscar),
Julius Caesar, Vihan riivaama (myös ohjaus), Ilmestyskirja.Nyt!, Kummisetä I
(Oscar), Viimeinen tango Pariisissa
Peckinpah, Sam 1926-84, elokuvaohjaaja; Preerian laki, Majuri Dundee,
Olkikoirat, Pakotie, Hurja joukko
Stanley Kubrick, 1928-99, elokuvaohjaaja; Tri Outolempi, The Shining - Hohto,
2001: avaruusseikkailu
Clint Eastwood, s.1930, näyttelijä, ohjaaja, tuottaja; ns. italowesternit: Hyvät,
pahat, rumat, Vain muutaman dollarin tähden, Kourallinen dollareita, Likainen
Harry, Magnum 44 (Inspector 2211, SF Police) ohjannut ja näytellyt: Hiljaiset
sillat, Armoton (4 Oscaria), Rajaton valta
Dean, James 1931-55 amer. näyttelijä; teki vain kolme elokuvaa: Nuori
kapinallinen, Eedenistä itään, Jättiläinen; kuoli auto-onnettomuudessa
Elisabeth Taylor, Dame Rosemund s. 1932- engl.-yhdysv. näyttelijä; Lassie
palaa kotiin (lapsinäyttelijä), Jättiläinen, Kleopatra
Roman Polanski, s.1933, puol. elokuvaohjaaja; Inho, Rosemaryn painajainen,
Chinatown
Woody Allen , oik. Allen Konigsberg, s.1935, yhdysv. elokuvaohjaaja-näyttelijä;
elokuvia: Annie Hall, Zelig, Radio Days, Alice
Ford Coppola, Francis s.1939, yhdysv. elokuvaohjaaja; Kummisetä I,
Kummisetä II (6 Oscaria), Kummisetä III, Ilmestyskirja.Nyt!, Keskustelu,
Kultalampi
Al Pacino, Alfredo James s.1940, yhdysv. näyttelijä: Kummisetä (roolihahmo
Michael Corleone) Serpico – kadun tiikeri, Hikinen iltapäivä, Scarface –
arpinaama, Naisen tuoksu (Oscar), Carlito’s Way, Heat – ajojahti
Martin Scorsese, s.1942, yhdysv. elokuvaohjaaja; Taksikuski (P: Robert De Niro,
Jodie Foster), New York-New York, Kuin raivo härkä, Cape Fear, Casino
Harrison Ford, s.1942, näyttelijä; Tähtien sota (Han Solo), Kadonneen aarteen
metsästäjät, Indiana Jones ja tuomion temppeli, Takaa-ajettu, Isku Kolumbiaan,
Air Force One; ei Oscareita
Robert De Niro, s.1943, näyttelijä; Kummisetä 2 (Oscar), Taksikuski,
Kauriinmetsästäjä, Kuin raivo härkä (Oscar), Lahjomattomat (Al Capone)
George Lucas, s.1944, yhdysv. elokuvaohjaaja ja –tuottajaohjannut: Tähtien
sota, Star Wars Episodi I – Pimeä uhka; tuottanut: Imperiumin vastaisku,
Kadonneen aarteen metsästäjät
Steven Spielberg, s.1947, ohjaaja; Kolmannen asteen yhteys, E.T. – The Extra
Terrestrial, Indiana Jones ja viimeinen ristiretki, Jurassic Park
Quentin Tarantino, s.1964, ohjaaja ja käsikirjoittaja; Reservoir dogs, Pulp
Fiction (John Travolta, Bruce Willis)
ELOKUVAPALKINNOT
Oscar-palkinnot (Academy Awards)
Yhdysvaltain elokuva-akatemian vuosittain jakamat palkinnot.
Akatemia perustettiin 1927, ensimmäiset palkinnot jaettiin 1929.
Palkittavia kategorioita on nykyisin yli 30.
Eniten Oscareita, 11 kpl, on voittanut kolme elokuvaa:
- Ben Hur, 1959, ohj. William Wyler, po. Charlton Heston,
- Titanic, 1997, ohj. James Cameron, po. Leonardo DiCaprio, Kate Winslet
- Taru sormusten herrasta, Kuninkaan paluu, 2003, ohj. Peter Jackson,
po. Eliah Wood (Frodo Reppuli), kuvattu Uudessa Seelannissa.
Eniten Oscareita on kerännyt Walt Disney, 31 kpl.
Eniten näyttelijä-Oscareita on kerännyt Katharine Hepburn, 4 kpl
Vanhin näyttelijä-Oscarin voittaja on Henry Fonda 76-vuotiaana (Kultalampi, 1981)
Nuorin näyttelijä-Oscarin voittaja on Tatum O'Neil 10-vuotiaana (Paperikuu,1974)
Jörn Donner on ainoa suomalainen Oscar-voittaja: tuottaja elokuvassa Fanny ja
Alexander, ohj. Ingmar Bergman 1982.
Oscar-palkinto painaa 3,85 kg
European Film Awards
European Film Academy jakaa vuosittain palkinnot 10 kategoriassa.
Palkintoa jaettu 1988 alkaen; kutsutaan myös eurooppalaiseksi Oscariksi.
Palkintogaalan pitopaikka vaihtelee vuosittain.
Felix-palkinto annetaan parhaalle eurooppalaiselle elokuvalle.
Cesar-palkinto
Cesarit ovat Ranskan tärkeimmät elokuva-alan palkinnot.
Niitä on jaettu vuodesta 1975. Palkintogaala on vuosittain helmikuussa
Pariisissa. Kategorioita on seitsemän.
Golden Globe
Tv-ohjelmien ja elokuvien vuosittain jaettavat palkinnot, jaettu 1944 alkaen.
Kultainen Karhu
Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinto (v:sta 1951).
Kultainen Palmu
Cannesin elokuvajuhlien tärkein palkinto (v:sta 1946)
Mies vailla menneisyyttä sai Cannesissa Gran Prix-palkinnon 2002 (ohj. Aki
Kaurismäki; Kati Outinen sai parhaan naispääosapalkinnon.
Kultainen Leijona
Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinto (v:sta 1954)
Hopeinen delfiini
Portugalin Festroian elokuvafestivaalien palkinto
Sarah Cantellin ohjaama Kohtaamisia voitti palkinnon 2010.
Golden Raspberry - Razzie-gaala
Palkitsee elokuvamaailman vuoden huonoimmat suoritukset. Razzie tarkoittaa
pierua. Palkinto on spray-koristeltu muovinen vadelma, arvo 5 dollaria.
Usein palkittuja ovat mm. Sylvester Stallone, Madonna, Sharon Stone
Jussi-palkinto
Palkintoja jaettu vuodesta 1944 alkaen parhaille kotimaisille elokuville.
Palkinnoista päättää Filmiaura ry:n 260 jäsenen raati.
Palkittavia kategorioita on vuosittain 15 (tai 14?).
Jussi-patsaan on suunnitellut Ben Renwall.
Tauno Palo ja Lasse Pöysti ovat voittaneet eniten Jusseja, kolme kertaa.
Risto Jarva palkinto
Suurin Suomessa jaettava elokuvapalkinto, 10 000 euroa. Jaetaan Tampereen
kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla. Jaettu vuodesta 1979. Palkinnon jakaa
Suomen Elokuvasäätiö SES.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 26.01.2012 )
|
|
|
