Etusivu arrow Yhteiskunta arrow Suomen presidentit
Suomen presidentit
VALTIONHOITAJAT
PRESIDENTIT
PRESSATRIVIA
PRESIDENTTIEN NAISET


VALTIONHOITAJAT
  • 1. 1918   Svinhufvud, Pehr Evind (27.5-12.12.1918, 6,5 kk)
  • 2. 1918-19 Mannerheim, Carl Gustaf Emil (12.12.1918-26.7.1919, 7,5 kk)

PRESIDENTIT

1. 1919-1925 Stålberg, Kaarlo Juho (nuor.suom) 1865-1952
  • syntyi Suomussalmella.
  • yliopiston professori, KHO:n presidentti, kansanedustaja, puhemies, Suomen
    hallitusmuodon isä.
  • eduskunta suoritti valinnan Heimolan talossa.
  • asui presidentinlinnassa.
  • järjesti ensimmäisen linnanjuhlan 6.12., 150 vierasta.
  • ei tehnyt presidenttinä yhtään ulkomaan matkaa.
  • joutui muilutetuksi Joensuuhun 1930.
  • 1. vaimo Hedvig Wåhlberg, 6 lasta;  2. vaimo Ester o.s. Elfving 1920.
  • kuoli Helsingissä; sai presidenteistä ensimmäisenä patsaan Eduskuntatalon eteen 1959.

2. 1925-1931 Relander, Lauri Kristian
(maalaisliitto) 1883-1942
  • syntyi Kurkijoella Laatokan rannalla.
  • fil.tri, kansanedustaja, puhemies.
  • teki viisi virallista ulkomaan matkaa, kymmeniä maakuntamatkoja, sai lisänimen Reissu-Lassi.
  • vaimo Signe o.s. Österman; kaksi lasta.
  • presidenttikauden jälkeen siirtyi Suomen Maalaisten Paloapuyhdistyksen toimitusjohtajaksi
  • kuoli Helsingissä, muistomerkki Hesperian puistossa

3. 1931-1937 Svinhufvud, Pehr-Evind
(kok) 1861-1944
  • syntyi Sääksmäen Rapolassa
  • juristi, kansanedustaja, ensimmäinen pääministeri, ensimmäinen valtionhoitaja
    1918, puhemies
  • karkotettuna Siperiassa 1914-17
  • johti itsenäisyyssenaattia, joka julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1917
  • voitti Ståhlbergin kolmannella kierroksella 151-149
  • rauhoitti Mäntsälän kapinan
  • lisänimi Ukko-Pekka
  • vaimo Ellen o.s. Timgren; 6 lasta.
  • kotitila Kotkaniemi, nykyisin museona Luumäellä.
  • kuoli Luumäellä; patsas Eduskunnan edessä.

4. 1937-1940 Kallio, Kyösti
(maalaisliitto) 1873-1940
  • syntyi Ylivieskassa.
  • maanviljelijä, kansanedustaja, puhemies, pääministeri neljästi.
  • vaimo Kaisa o.s. Nivala; 6 lasta.
  • kuoli virasta luopumisen jälkeen Helsingin rautatieasemalla; patsas Eduskunnan
    puistossa, museo Nivalassa.

5. 1940-1944 Ryti, Risto
(edistysp)  1889-1956
  • syntyi Huittisissa.
  • asianajaja, kansanedustaja, Suomen pankin pääjohtaja, pääministeri.
  • 1940 vaalin suorittivat vuoden 1937 valitsijamiehet, Ryti sai 288 ääntä 300:sta; samat
    valitsijamiehet suorittivat valinnan 1943.
  • sai ainoana suomalaisena brittien Sir -arvonimen, jota käytti vain Britanniassa käydessään.
  • solmi ns. Ribbentrop-sopimuksen ja erosi virasta 1944.
  • tuomittiin sotaansyyllisenä 10 vuodeksi kuritushuoneeseen; Paasikivi armahti 1949.
  • jälkimaailman korkealle arvostama presidentti.
  • vaimo Gerda o.s. Serlachius; kolme lasta.
  • kuoli Helsingissä; hautamuistomerkki Hietaniemessä, monumentti Hesperian puistossa.

6. 1944-1946 Mannerheim, Carl Gustaf Emil
1867-1951
  • synt. Louhisaaren kartanossa (Askainen)
  • vapaaherra, Valkoisten ylipäällikkö 1917-18, valtionhoitaja.
  • osallistui Venäjän-Japanin sotaan everstiluutnanttina 1904-05
  • tutkimusmatka Aasian halki Kiinaan 1906-08
  • omisti Neljän Tuulen Tupa -kahvilan Hangossa 1920-luv.
  • Puolustusneuvoston puheenjohtaja 1931-39, SPR:n puheenjohtaja
  • sotamarsalkka 1933, Suomen Marsalkka 1942.
  • synttärilahjoja: Mannerheimintie, 4.6. –juhla, metsästysmaja korpisisseiltä (nykyisin Lopella),
    Hitler kävi onnittelemassa, tapasivat Imatralla VR:n rautatievaunussa numero 2016
  • auton rekisteri SA-1; mm Packard, Mercedes, Cadillac, Chrysler
  • suosikkimyyjä Wulffilla oli neiti Oili Viljakainen  
  • asui presidenttinä 1944-46 Tamminiemessä
  • vaimo Anastasia Arapova 1892, 2 lasta
  • kuoli Lausannessa Sveitsissä; hautapaasi (Wäinö Aaltonen) Hietaniemessä,
    ratsastajapatsas (Aimo Tukiainen) Helsingissä 1960; patsaat myös  Lahdessa,
    Tampereella, Seinäjoella, Mikkelissä ja Turussa

7. 1946-1956 Paasikivi, Juho Kusti
(kok) 1870-1956
  • syntyi Hl Koskella;  nimi vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén
  • oik.tri., KOP:n pääjohtaja, kansanedustaja, Suomen toinen pääministeri, suurlähettiläs
    Tukholmassa ja Moskovassa
  • johti rauhanneuvotteluja Moskovassa 1939-40
  • uusi ulkopolitiikka; yya-sopimus; Porkkalan palautus 1955
  • 1. vaimo Anna o.s. Forsman; 4 lasta; 2. vaimo Alli o.s. Valve 1934
  • kuoli Helsingissä; muistomerkki ns. Hankkijan aukiolla Helsingissä

8. 1956-1982 Kekkonen, Urho Kaleva
(maalaisliitto) 1900-1986
  • syntyi Pielavedellä Lepikon torpassa.
  • lakitiet.tri., kansanedustaja, puhemies, pääministeri viidesti.
  • Lausui 1953 Stalinin kuoltua: "Stalinin merkitys on maailmahistoriallinen. Hän oli nerokas
    ja menestyksellinen."
  • 1956 voitti K.J. Fagerholmin kolmannella kierroksella 151-149.
  • 1962 vastassa Honka-liitto; noottikriisi, jonka selvitti Novosibirskissa (vaalissa 199 ääntä).
  • 1968 selvä voitto ensimmäisellä kierroksella (201).
  • 1974 eduskunta sääti poikkeuslain neljäksi vuodeksi.
  • 1978 valittiin ensimmäisellä kierroksella (259); luopui virasta 1982.
  • kirjoitti lehtiin mm. nimimerkeillä Känä, Pekka Peitsi, Lautamies, Mies Suomalainen,
    Veljenpoika, Liimatainen.
  • vaimo Sylvi o.s. Uino, kaksi poikaa Matti ja Taneli.
  • asui Tamminiemessä, joka nykyisin museona.
  • korkeushypyn SM 1924 Lahdessa ennätystuloksellaan 185, 100 m ennätys 11,0.
  • kuoli Helsingissä; ”Lähde” –muistomerkki Hakasalmen puistossa Finlandia talon vieressä.

9. 1982-1994 Koivisto, Mauno Henrik
(sos.dem.) 1923-
  • syntyi Turussa
  • fil.tri., Suomen Pankin pääjohtaja, pääministeri.
  • merkittävin poliittinen linjaus oli parlamentarismin merkityksen korostaminen ja
    presidentin vallan vähentäminen.
  • ei tukenut Viron itsenäisyyspyrkimystä, viivytteli Viron tunnustamista.
  • jahkailijan maineessa.
  • suhteessa Neuvostoliittoon jatkoi suomettumisen perinnettä.
  • asui presidentinlinnassa, ehti asua Mäntyniemessä kolme kuukautta.
  • vaimo Tellervo o.s. Kankaanranta; tytär Assi.

10. 1994-2000 Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi
(sos.dem.) 1937-
  • syntyi Viipurissa
  • kansakoulunopettaja, diplomaatti, suurlähettiläs Tansaniassa, YK:n alipääsihteeri
  • ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu presidentti.
  • herätti kansainvälistä huomiota ns. lautaskiistassa eli tunkeutui Suomen edustajana
    EU-huippukokouksiin pääministerin ohella.
  • keskittyi matkusteluun, teki 52 maahan 120 matkaa yhden kauden aikana
  • luopui suosiolla toisen kauden tavoittelusta kun omatkaan eivät kannattaneet.
  • mediaongelmainen; ei onnistunut ansaitsemaan yleistä arvostusta.
  • vastusti presidentin valtaoikeuksia kaventamista, mutta presidenttikauden jälkeen
    käänsi mielensä päinvastaiseksi
  • Nobelin rauhanpalkinto 2008 paikkasi jossain määrin heikosti arvostettua
    presidenttikautta.
  • vaimo Eeva o.s. Hyvärinen; poika Marko

11. 2000- Halonen, Tarja Kaarina
(sos.dem.) 1943-
  • syntyi Helsingissä.
  • SAK:n lakimies, kansanedustaja, ministeri; Setan puheenjohtaja, pasifisti, ateisti,
    feministi, yleinen maailmanparantaja.
  • allekirjoitti EEC:n vastaisen, taistolaishenkisen julkilausuman 1973
  • jatkoi itsepintaisesti edeltäjänsä ruokailutottumuksia EU-kokouksissa;
    lautaskiista on noussut kansainvälisen huomion ja naureskelun kohteeksi.
  • pääministeri Vanhanen teki ehkä ainoan ryhdikkään tekonsa lopettamalla lautaskiistan.
  • pitänyt kynsin hampain kiinni presidentin valtaoikeuksista.
  • leimautunut SAK:n ja vasemmiston presidentiksi.
  • boikotoi Vapaussodan 90-vuotisjuhlia; osallistui punaisten juhliin.
  • nimittänyt puoluetovereitaan keskeisiin tehtäviin feministisen politiikkansa mukaisesti
    vastoin valtioneuvoston esityksiä.
  • ei ole kyennyt esittämään merkittäviä poliittisia linjauksia; ottanut reippaasti kantaa
    toisarvoisiin asioihin.
  • henkiökohtaisella tasolla kiukkupussin maineessa, päästänyt huonosti harkittuja
    kiukunpurkauksia julkisuuteen.
  • esittää järkyttynyttä valikoiden, paheksuu suvaitsemattomuutta, mutta ei kommentoinut
    viisinkertaisen murhamiehen päästämistä vapauteen tekemään uusia murhia.
  • tytär Anna; puoliso Pentti Arajärvi  

PRESSATRIVIA
  • Presidentit syntyivät järjestyksessä:  Svinhufvud 1861, Ståhlberg 1865, Mannerheim 1867,
    Paasikivi 1870, Kallio 1873, Relander 1883, Ryti 1889, Kekkonen 1900, Koivisto 1923,
    Ahtisaari 1937, Halonen 1943.
  • Presidentit ovat kuolleet järjestyksessä Kallio 1940, Relander 1942, Svinhufvud 1944,
    Mannerheim 1951, Ståhlberg 1952, Ryti 1956, Paasikivi 1956
  • Ikä presidenttikauden alussa:   Paasikivi 75 ja 79v, Kekkonen 55, 61, 67, 73 ja 77,
    Mannerheim 77, Svinhufvud 69, Kallio 63, Koivisto 58, Ahtisaari 56, Halonen 56,
    Ståhlberg 54, Ryti 51, Relander 41, nuorimpana valittu
  • Vanhimmiksi elivät Ståhlberg 87 v., Paasikivi 86, Kekkonen 85, Mannerheim 83,
    Svinhufvud 82, Ryti 67, Kallio 67, Relander kuoli nuorimpana, 58v.
  • Ensimmäisenä valittiin uudelleen virkaansa Ryti 1943
  • Kekkonen valittiin viidesti.
  • Eduskunta on valinnut presidentin neljästi (ks. Vaalit)
  • Viisi presidenttiä on elänyt samanaikaisesti vuonna 1940 marraskuussa, Kallio oli
    eronnut, Ryti valittu, ja Ståhlberg, Relander ja Svinhufvud elivät. Kallio kuoli joulukuussa.
  • Eduskunnan puhemiehenä ovat toimineet Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio
    ja Kekkonen (5)
  • Pääministeristä  presidentiksi on valittu Svinhufvud, Kallio, Ryti, Paasikivi, Kekkonen
    ja Koivisto (6).
    Kekkosella oli viisi hallitusta
  • Suomen Pankin pääjohtajana ovat toimineet Ryti ja Koivisto (2)
  • Kansanedustajina ovat toimineet muut paitsi Mannerheim ja Ahtisaari
  • Suurimman äänimäärän valitsijamiesvaaleissa on saanut Ryti v. 1943, 288 ääntä.
  • Tiukimmat valisijamiesten äänestykset ovat olleet 1931 Svinhufvud – Ståhlberg
    151–149 ja 1956 Kekkonen – Fagerholm 151–149, molemmat kolmannella kierroksella
  • Tamminiemessä asuivat Ryti, Mannerheim ja Kekkonen.
  • Mäntyniemessä ovat asuneet Koivisto, Ahtisaari ja Halonen.
  • Sotilasarvo on ollut vain viidellä ylipäälliköllä: Svinhufvud oli suojeluskuntavääpeli,
    Mannerheim marsalkka, Kekkonen kersantti, Koivisto alikersantti ja Ahtisaari
    kapteeni. Muut eivät käyneet armeijaa. 
  • Ensimmäisenä sai patsaan Ståhlberg 1959, sitten Mannerheim 1960.
  • Ensimmäinen naispresidenttiehdokas oli Helvi Sipilä 1982
  • Edellinen nainen Suomen "hallitsijana"  ennen Halosta oli Ulriika Eleonoora,
    Ruotsin kuningatar 1717-20.

PRESIDENTTIEN NAISET
  • Ståhlberg:  ens. vaimo Hedvig (1869-1917, 48 v) aviossa 1893-1917, 24 vuotta,
    toinen vaimo Ester (1870-1950, 80 v) aviossa 1920-50, 30 vuotta,  6 lasta
  • Relander:  Signe  (1886-1962, 75 v) aviossa 1906-42, 36 vuotta, 2 lasta
  • Svinhufvud:  Ellen (1869-1953, 83 v) aviossa 1899-1944, 45 vuotta,  6 lasta
  • Kallio:  Kaisa  (1878-1954, 76 v) aviossa 1902-40, 38 vuotta, 6 lasta
  • Ryti:  Gerda (1886-1984, 98 v) aviossa 1916-1956, 40 vuotta, 3 lasta
  • Mannerheim:  Anastasia Arapova (1872-1936, 64 v); aviossa 1892-1919, 27 vuotta; 
    2 lasta Anastasie ja Sofie, eivät avioituneet eikä lapsia;
  • Paasikivi:  ens. vaimo Anna (1869-1931, 62 v.) aviossa 1897-1931, 34 vuotta, toinen
    vaimo Alli  (1879-1960, 81 v)  aviossa 1934-56, 22 vuotta, 2 lasta.
    Paasikivi oli presidenteistä pisimpään aviossa yht. 56 vuotta.
  • Kekkonen:  Sylvi o.s. Uino (1900-1974, 74v) aviossa 1926-74, 48 vuotta, 2 lasta,
    kaksoset Taneli ja Matti
  • Koivisto:  Tellervo (1929-) aviossa 1952-,   1 lapsi, Assi
  • Ahtisaari:  Eeva (1936-) aviossa 1968- ,    1 lapsi, Marko
  • Halonen:  Pentti Arajärvi (1948-) aviossa 2000-,  1 lapsi, Anna
  • Kaksi presidenttiä on avioitunut virkakaudellaan, Ståhlberg 1920 ja Halonen 2000
  • Kaksi on ollut kahdesti naimisissa, Ståhlberg ja Paasikivi
  • Yksi on eronnut puolisostaan, Mannerheim 1919
  • Yksi on jäänyt leskeksi virkakaudellaan, Kekkonen 1974
  • Yhden vaimo on ollut ulkomaalainen, Arapova (Mannerheim) oli venäläinen
  • Vanhimmaksi eli Rytin puoliso, Gerda, 98 v.
  • Ensimmäisinä presidentin puolisoista syntyi Ellen Svinhufvud v. 1869. Myös Hedvig
    Ståhlberg ja Anna Paasikivi syntyivät 1869, mutta eivät olleet presidentin puolisoja
  • Pisimpään aviossa yhtäjaksoisesti olivat Kekkoset, 48 vuotta
  • Pisimpään naimisissa oli Paasikivi, 56 vuotta, kaksi vaimoa
  • Mannerheimillä oli lukuisia naissuhteita mm. Pietarin aikanaan
  • Kekkosella oli myös paljon naisia, mm. Anne-Marie Snellman ja Anita Hallama,
    joka kirjoitti muistelmansa v. 2001. 
Viimeksi päivitetty ( 10.11.2012 )