|
AIKA
LIPUTUSPÄIVÄT
JUHLA- JA MUITA PÄIVIÄ
HÄÄPÄIVÄT
NIMET
USA:N KANSALLISET JUHLAPÄIVÄT
MUUT KALENTERIT
AIKA
Aikajärjestelmät: - UT0 Universal Time, maapallon yleisaika
- UTC Universal Coordinated Time, koordinoitu yleisaika, otettiin käyttöön 1972;
tällä vyöhykkeellä ovat mm. Lontoo ja Lissabon - GMT Greenwich Mean Time, aiemmin käytetty aikajärjestelmä
- CET Central European Time, Keski-Euroopan normaaliaika, UTC+1
- EET East European Time, Suomessa käytössä oleva normaaliaika, UTC+2
- EEST East European Summer Time, Suomen kesäaika, UTC+3
- DLS Daylight Saving, kesäajan merkintä rannekelloissa
- DST Daylight Saving Time, yleinen kesäaika EU:ssa
- Vuorokaudessa on 1440 minuuttia ja 86400 sekuntia.
- Vuodessa on 525 600 minuuttia ja 31 536 000 sekuntia.
- Saksa käytti kesäaikaa ensimmäisenä sodan aikana 1916.
- Suomi kokeili kesäaikaa vuonna 1942.
- Euroopassa kesäaika otettiin yleisesti käyttöön 1980.
- Suomi otti kesäajan käyttöön 1981.
- Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina klo 3 yöllä (kelloa
siirretään tunti eteenpäin) ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 4. - Kaamos eli polaariyö kestää Suomen pohjoisimmassa pisteessä 51 vrk.
Pohjoisnavalla kaamos alkaa 24.9. ja päättyy 19.3. eli kestää noin 6 kuukautta. - Yötön yö, keskiyön aurinko eli polaaripäivä kestää Suomen pohjoisimmassa
pisteessä 73 vrk.
LIPUTUSPÄIVÄT
Viralliset liputuspäivät on määrätty asetuksessa: - 28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
- 1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä
- toukokuun 2. sunnuntai, Äitienpäivä; Suomessa alettiin viettää 1918
- 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- kesäkuun 20. ja 26.p. välinen lauantai, Juhannus
- 6.12. Itsenäisyyspäivä
- päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, EU-parlamentin vaalit
tai neuvoa-antava kansanäänestys - päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa
Muut vakiintuneet liputuspäivät: - 5.2. Runebergin päivä
- 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä (vuodesta 2007)
- 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä, myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
- 27.4. Kansallinen veteraanipäivä
- 12.5. J.V.Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
- toukokuun 3. sunnuntai, Kaatuneitten muistopäivä
- 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
- 10.10. Aleksis Kiven päivä, suom. kirjallisuuden päivä
- 24.10. YK:n päivä
- 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen (Kustaa II Adolfin kuolinpäivä)
- marraskuun 2. sunnuntai, Isänpäivä; Suomessa alettiin viettää 1949;
liputuspäiväksi se vakiintui 1979
Ahvenanmaalla on lisäksi kolme omaa virallista liputuspäivää, jolloin
liputetaan maakunnan omalla lipulla:
- 30.3. Ahvenanmaan demilitarisoinnin juhlapäivä,
- huhtikuun viimeinen sunnuntai, Ahvenanmaan lipun päivä
- 9.6. Ahvenanmaan itsehallintopäivä
Saamelaisilla on lisäksi seitsemän omaa liputuspäivää,
jolloin liputetaan saamelaisten omalla lipulla.
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
JUHLA- JA MUITA PÄIVIÄ
Pääsiäistä edeltävän viikon eli piinaviikon päivät:
-- Sukkasunnuntai (Palmusunnuntai)
-- Malkamaanantai
-- Tikkutiistai
-- Kellokeskiviikko
-- Kiirastorstai
-- Pitkäperjantai
-- Lankalauantai
Helatorstai, 40 päivää pääsiäisen jälkeen Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.
Helluntai, seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen, 10 päivää Helatorstain
jälkeen, pyhän hengen vuodattamisen muistoksi
Juhannusta vietettiin jo keskiajalla kesäkuun 24. päivä
-- Vuodesta 1955 juhannus on ollut kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.
-- Vanha nimitys mittumaari; ruots. midsommar, vir. jaanipäev, ven. Ivanov den', Ivan Kupala.
-- Suomen lipun päivä, virallinen liputuspäivä 1934 alkaen kirjailija Maila Talvion aloitteesta.
-- Lipun nosto aattona klo 18 ja lasku juhannuspäivänä klo 21
Joulu
Tuomaksen päivä, 21.12. aloittaa jouluajan vanhan perinteen mukaan.
Jouluaatto 24.12. aloittaa joulunajan. Joulurauha julistetaan klo 12 Brinkkalan talon
parvekkeelta Turun Vanhalla Suurtorilla. Radioitu 1935 lähtien, televisioitu 1983 lähtien.
Joulupäivä 25.12. on Jeesuksen syntymän muistopäivä.
Tapaninpäivää vietetään 26.12. Pyhän Stefanuksen muistoksi.
Nuutinpäivänä tammikuun 13. päättyy joulurauha ja joulunaika; Pidettiin kemut
ja juotiin olutta.
Suomen vanhin joulukatu on Pietarsaaren pääkatu Suurkatu, noin vuodesta 1860.
Aluksi katu valaisteiin kynttilälyhdyin, vuonna 1913 tulivat sähkövalot.
Helsingin vanhimmat joulukadut ovat Kluuvinkatu vuodesta 1930 ja Aleksi 1949.
Joulupukin kotipaikka on Korvatunturilla (486m) Suomen itärajalla Savukoskella.
Markus-setä sijoitti joulupukin sinne radio-ohjelmassaan 1927.
Postiosoite joulupukille on 99999 Korvatunturi, noin 500 000 kirjettä/vuosi.
Muut päivät
Heikinpäivänä 19.1. karhu kääntää kylkeään.
Vainojen uhrien päivä 27.1. Valtioneuvoston kanslian päätös 2001; Auschwitzin
vapautuksen päivä.
Laskiaistiistai, karnevaalipäivä, viimeinen lihansyöntipäivä ennen paaston alkua;
nykyisin mäenlaskua, snapsia, hernekeittoa ja laskiaispullaa.
Paastonaika alkaa laskiaisesta ja kestää 40 päivää. Eri uskontokunnissa paastonajan
laskenta vaihtelee. Katolisessa kirkossa se alkaa tuhkakeskiviikkona ja päättyy pääsiäis-
lauantaina. Paastonaikaan kuuluu kuusi sunnuntaita joista viimeinen on palmusunnuntai.
Tuhkakeskiviikko on laskiaistiistaita seuraava päivä.
Palmusunnuntai on pääsiäistä edeltävä sunnuntai, joka päättää paastonajan.
Ystävänpäivä 14.2. (vuodesta 1987). Päivän tunnus on punainen sydän.
Karkauspäivä 29.2. (ennen v. 2000 24.2.); vietettiin jo Caesarin aikana; vanhat
piiat vietiin Raatikkoon tai Kyöpelinvuoren taa; Jobin syntymäpäivä, epäonnen
ja nurinkurisuuden päivä
Naistenpäivää 8.3. on vietetty YK.n aloitteesta 1975 lähtien. Monissa maissa
päivää on vietetty jo aiemmin.
Aprillipäivää 1.4. on vietetty Ranskassa jo vuodesta 1582
Maailman terveyspäivä 7.4. WHO:n peruskirjan voimaanastuminen 1948.
Kansainvälinen lehdistövapauden päivä, 3.5. sananvapauden päivää vietetään
YK:n aloitteesta 1993 lähtien.
Maailman ympäristöpäivä 5.6. YK:n Tukholman ympäristökokouksen
alkamispäivä 1972
Naisten viikko 18. - 24.7. "Akkainviikolla aina sataa". 32 naista viettää
nimipäiviä, mm. Riikka, Saara, Marketta, Hanna, Johanna, Leena, Oili ja Tiina.
Mätäkuussa 22.7. - 22.8. (23.7. - 23.8.) kaikki mätänee nopeasti.
Jaakonpäivä 25.7. Jaakko heittää kylmän kiven, päättää naisten viikon
Unikeonpäivä 27.7., Naantalin erikoisuus.
Kansainvälinen autoton päivä 22.9. Suomessa vuodesta 2000.
Maailman ravintopäivä 16.10. FAO:n perustamispäivä 1945.
Kekri (noin 1.11.) oli sadonkorjuun juhla, satokauden eli maatalousvuoden
päättymisjuhla. Muita nimityksiä ovat köyri, marrasyö, samhain ja halloween.
Lasten oikeuksien päivä 20.11. Unicefin aloitteesta.
Älä osta mitään -päivä, marraskuun viimeinen perjantai, vietetty 1993 lähtien.
Ihmisoikeuksien päivä 10.12. YK:n julistuksen hyväksymispäivä 1945
Lucian päivä 13.12. Lucia oli valon tuoja; sokeitten suojeluspyhimys; Suomessa
Lucia valittiin ensi kerran 1930.
Hevosmiesten päivä oli ennen vanhaan Tapaninpäivänä, Tapanin ajot.
Viattomien lasten päivä 28.12. vietetty jo 400-luvulla.
HÄÄPÄIVÄT
Hääpäivien nimitykset vaihtelevat maittain ja alueittain.
Suomalaisia vuosipäivien yleisimpiä nimityksiä (lähteissä eroja):
1. Paperihäät
2. Pumpulihäät
3. Nahkahäät
4. Keramiikkahäät (Kaarnahäät)
5. Puuhäät
6. Sokerihäät
7. Villahäät
8. Pronssihäät (Messinkihäät)
9. Kromihäät (Pronssihäät)
10. Tinahäät
11. Teräshäät
12. Kuparihäät
13. Pitsihäät
14. Norsunluuhäät
15. Kristallihäät (Lasihäät)
20. Posliinihäät
25. Hopeahäät
30. Helmihäät
35. Korallihäät
40. Rubiinihäät
45. Safiirihäät
50. Kultahäät
55. Smaragdihäät
60. Timanttihäät
65. Kruunuhäät
70. Rautahäät
75, Malmihäät
80. Platinahäät
NIMET - Suomalaisessa kalenterissa on 407 naisen ja 387 miehen nimeä
eli yhteensä 796 nimeä (2004) - Suomenkielisillä suomalaisilla on ollut historian aikana 50 000 eri etunimeä
- Uniikkinimiä eli vain yhdelle ainoalle annettuja nimiä on 30 500
- Y-kirjaimella alkavia miehennimiä on kolme: Ylermi, Yrjänä, Yrjö
- Vuoden ensimmäinen nimipäivä: Aapeli (2.1.)
- Vuoden viimeinen nimipäivä: Sylvester (31.12.)
Suosituimmat etunimet kautta aikojen (Väestörekisterikeskus 11.6.2007):
Miehet: Naiset: - Juhani (330 778) Maria (352 897)
- Johannes Helena
- Olavi Anneli
- Antero Johanna
- Tapani Kaarina
- Kalevi Marjatta
- Tapio Anna
- Matti Liisa
- Ilmari Annikki
- Mikael Hannele
Yleisimmät sukunimet (Väestörekisterikeskus 11.6.2007): - Virtanen 23 978 (yleisin sukunimi vuodesta 1836, jolloin tilastointi alkoi)
- Korhonen 23 697 (naisten yleisin sukunimi)
- Nieminen 21 709
- Mäkinen 21 545
- Mäkelä 19 671
- Hämäläinen 19 478
- Laine 18 948
- Koskinen 18 088
- Heikkinen 17 963
- Järvinen 17 310
Sukunimi tuli Suomessa pakolliseksi 1920.
Maailman yleisimmät sukunimet ovat kiinalaisia (Kiinan tiedeakatemia): - Wang 93 miljoonaa
- Li 92
- Zhang 88
Wang tarkoittaa kuningasta.
Chen, Zhou ja Lin -nimisiä on kaikkia ainakin 20 miljoonaa.
Kiinassa sukunimi kirjoitetaan aina ennen etunimeä.
Kiinan "toveri"-sanalla on alettu nuorisokielessä tarkoittaa homoa.
USA:N KANSALLISET JUHLAPÄIVÄT - Uusi vuosi
- Tammikuun 3. maanatai: Martin Luther Kingin syntymäpäivä
- Helmikuun 3. maanantai: Presidenttien päivä, Washingtonin syntymäpäivä
- Toukokuun viimeinen maanantai: Kaatuneiden muistopäivä, Memorial Day
- Heinäkuun 4. Kansallispäivä, Independence Day
- Syyskuun 1. maanantai: Labour Day, Työn päivä
- Lokakuun 2. maanantai: Kolumbuksen päivä
- 31.10. Halloween
- Marraskuun 11. Veteraanipäivä, Veterans' Day
- Marraskuun 4. torstai: Thanksgiving Day
- 25.12. Joulupäivä
MUUT KALENTERIT - Maailmassa on käytössä nelisenkymmentä erilaista kalenteria.
- Juliaanisen kalenterin toteutti Julius Caesar; vuodesta 45 eKr.
Roomalaisten vuosi alkoi kevätpäivän tasauksesta maaliskuussa.
Maaliskuu, alkujaan ensimmäinen kuukausi, nimettiin sodan jumala Marsin
mukaan
Huhtikuu, toinen kuukausi nimettiin Venuksen (Aprilin) mukaan
Toukokuu, kolmas kuukausi omistettiin kasvun jumalattarelle Maialle
Kesäkuu, neljäs kuukausi nimettiin Jupiterin vaimon Junen mukaan
Heinäkuu oli aluksi järjestyksen mukaan viides, Quintilis, mutta Caesar vaihtoi
sen myöhemmin itsensä (Julius) mukaan
Elokuu oli ensin järjestyksen mukaan kuudes, Sextilis, mutta Augustus vaihtoi sen itsensä mukaan
Loput kuukaudet ovat edelleen roomalaisessa järjestyksessä September (7.), Oktober (8.), November (9.), December (10.), Ianuarius (11.) ja Februarius (12.) - Idus tarkoitti room. kalenterissa maalis-, touko-, heinä- ja lokakuun 15. päivää,
muulloin 13. päivä (Caesar muhattiin maaliskuun iduksena eli 15.3.) - Gregoriaanisen kalenterin otti käyttöön paavi Gregorius XIII vuonna 1582, mutta
ei-katolisissa maissa siihen siirryttiin vasta myöhemmin, Englannissa 1752,
Ruotsi-Suomessa 1753, Neuvostoliitossa 1918, Kiinassa 1929. - Juutalaisten ajanlasku alkaa maailman otaksutusta luomisesta 3761 eKr,
sen mukaan eletään vuotta 5769 (v. 2008). - Islamilaisten ajanlasku alkaa Muhammedin paosta Mekasta Medinaan eli
hidžrasta 622 jKr. - Kiinalaisen kalenterin alkua ei ole sidottu mihinkään alkuhetkeen, vaan vuodet
toistuvat 60 vuoden pääjaksoissa, joita ovat alkuaineet puu, tuli, vesi, maa ja
metalli; Vuosien nimet vastaavat 12 eläimen nimiä: rotta, härkä (puhveli), tiikeri,
jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, lammas (vuohi), apina, kukko, koira,
porsas (sika). Vuosi 2008 on rotan vuosi. - Buddhalainen ajanlasku alkaa Buddhan kuolemasta 543 eKr.
- Venäjän ortodokseilla ja intialaisilla lahkoilla on myös omia kalentereita.
- Neuvosto-Venäjällä Lenin vaihtoi juliaanisen kalenterin gregoriaaniseen kalenteriin.
Ns. vallankumouskalenteri oli Stalinin aikana käytössä 1929-1940, jolloin työviikko
oli viisipäiväinen, myöhemmin kuusipäiväinen. Tällainen kalenteri osoittautui
hankalaksi ja siitä tuli epäsuosittu. Kalenterista luovuttiin vähin äänin. - Ranskan vallankumouskalenteri oli käytössä 1793-1806. Vuosi alkoi syyspäivän
tasauksesta 22.9. Vuodessa oli 12 kuukautta, joka kuukaudessa oli kolme
10-päiväistä viikkoa. Päivässä oli kymmenen tuntia, joista jokainen jakaantui
100 minuuttiin, joista jokainen jakaantui 100 sekuntiin.
Napoleon lopetti epäsuositun kalenterin ja palautti gregoriaanisen kalenterin.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 16.06.2011 )
|
|
|
Yleistieto 